Kiukaisten kulttuuri – Lounais-Suomen kivikauden viimeinen jakso

Missä Kiukaisten kulttuuri sijaitsi ja mistä nimi tulee?

Kiukaisten kulttuuri sijoittui rannikkoseuduille aikaisemman vasarakirveskulttuurin alueelle. Sen alue ulottui rannikolla Merenkurkusta Viipurinlahdelle. Ajanjakso on nimetty Matti Kauppisen Kiukaisten Uotinmäestä löytämien asuinpaikkojen mukaan.

Kalastus oli kulttuurin pääelinkeino. Merellinen elämä loi yhteyksiä meren yli Skandinaviaan ja Baltiaan, joiden esineistöä kulkeutui tuolloisen Suomen alueelle. Rannikon paikkoja pohtiessa mieleen tulee usein myös Vanha Rauma, mutta Kiukaisten kulttuurin yhteydessä puhe on kivikauden rannikkoseuduista ja niiden asuinpaikoista.

Itäisessä ja pohjoisessa Suomessa vallitsi Kiukaisten kulttuurin aikaan niin sanotun Pöljän keramiikan kulttuuri. Tällä kulttuurilla oli yhteyksiä itään. Kiukaisten esineistöä, reikäkirveitä ja tasatalttoja kulkeutui myös Karjalankannakselle ja Laatokalle asti.

Mistä Kiukaisten kulttuurin esineistössä näkyvät vaikutteet?

Kiukaisten kulttuurin esineistö yhdisti varhaisemman kampakeraamisen ja myöhäisemmän nuorakeraamisen kulttuurin piirteitä. Kiukaisten ajan esineistö sekoitti kahta kulttuuria: Kampakeraamisen kulttuurin työkalutyypit ja vasarakirveskulttuurin reikäkirveet olivat käytössä rinnan.

Keramiikka sisälsi sekä kampa- että nuorakeraamisia piirteitä. Keraamiset astiat olivat tasapohjaisia ja leveäsuisia sekä runsaasti koristeltuja. Tämän on katsottu johtuvan siitä, että mantereiseksi kiristyvä ilmasto pakotti kampakeraamisen ja nuorakeraamisen kulttuurin väestöt liittymään toisiinsa.

Esineissä näkyy siten rinnakkaisuus: työkalutyypit, reikäkirveet ja koristeltu keramiikka kertovat eri perinteiden kohtaamisesta. Samasta syystä Kiukaisten kulttuuria on pidetty omana Lounais-Suomen kivikauden viimeisenä jaksonaan, ei vain yhtenä esineellisenä muotona toisen kulttuurin sisällä.

Onko Kiukaisten kulttuurissa harjoitettu maanviljelyä?

Kiukaisten kulttuurissa tunnettiin myös maanviljely. Metsästyksen ja kalastuksen lisäksi ajalta on todisteita maanviljelyksestä, etenkin sisämaasta. Etelähämäläisten soiden kerrostumista on löydetty vehnän, ohran ja kauran siitepölyä, jotka on radiohiilimenetelmällä ajoitettu 3 500–4 000 vuotta vanhoiksi.

Lisäksi on löydetty jauhinkiviä ja piisirppejä, joiden vastineita tunnetaan nykyisestä Ruotsista. Nämä löydöt täydentävät kuvaa ajasta, jolloin kalastus oli pääelinkeino mutta viljelykin näkyi sisämaan kerrostumissa ja esineissä.

Merelliset yhteydet Skandinaviaan ja Baltiaan sekä nykyisestä Ruotsista tunnetut vastineet kertovat liikkeestä ja esineiden kulkeutumisesta. Samalla esineistö pysyi omaleimaisena: reikäkirveitä ja tasatalttoja kulkeutui Karjalankannakselle ja Laatokalle asti, ja Pöljän keramiikan kulttuurilla oli yhteyksiä itään.

Mitä kieltä Kiukaisten kulttuurin ihmiset puhuivat?

Kielen on aiemmin oletettu olleen suomalais-ugrilaista, mutta kulttuurin kieltä uskottiin muokanneen myös vaikutteet jostakin varhaisesta indoeurooppalaisesta kielestä. Näin ollen kyseessä voisi olla jokin pohjoinen indoeurooppalainen esikantagermaaninen-esikantabalttilainen kieli vasarakirveskulttuurin jäämistönä.

Aiemmin nuorakeraamiseen kulttuuriin yhdistettiin kantabalttilainen lainasanakerrostuma, mutta kielitieteen kannalta ajoitus on sille liian varhainen. Viime vuosina on kuitenkin perusteltu nyksisen Suomen alueen uralilaistuneen aiemmin oletettua myöhemmin.

Nykyään Kiukaisten kulttuurin katsotaan olleen kielellisessä ja kulttuurillisessa mielessä umpikuja. Sen valmistamisen katoamista seurasi monen sadan vuoden mittainen muinaisjäännöslöytöjen suhteen niukka aika, niin Lounais-Suomessa kuin myös Virossa. Sama kulttuurikatkos näkyy myös Suomen sisämaassa.

Opettajana huomaan pysähtyväni tässä usein esineiden ääreen: työkalutyypit, reikäkirveet ja astiat ovat konkreettisia, mutta kieltä koskevat päätelmät ovat muuttuneet. Se muistuttaa, että menneisyyttä kannattaa lukea kerrostumina, ei valmiina kertomuksena. Samaa varovaisuutta kaipaan myös, kun Suomen lipun kaltaiset myöhemmät tunnukset tulevat tunnilla puheeksi.