Piru kansanuskossa: paholaisen pikkuveli suomalaisessa perinteessä

Mistä sana piru on peräisin ja miten se liittyy perkeleeseen?

Sana piru on mahdollisesti deminutiivi, vähättelevä johdos paholaista merkitsevästä sanasta perkele. Sana perkele taas on sukua slaavilaiselle ukkosenjumalaa merkitsevälle sanalle Perun. Myös pirun erillistä lainautumista sanasta Perun on aiemmin ehdotettu, mutta sitä ei enää pidetä todennäköisenä.

Suomen kirjakielessä pirun mainitsee ensimmäistä kertaa Mikael Agricola Raamatun käännöksessään. Hän tarkoitti sillä perkelettä eli paholaista. Kuitenkin suomalaisessa kansanperinteessä pirut esiintyvät usein joukkona pieniä pahoja olentoja, jotka muistuttivat hiisiä, peikkoja ja maahisia, ja joskus yksittäisinä olentoina. Suomalaisen kansanperinteen pirut rinnastuvat pitkälti eri puolilla maailmaa tunnettuihin demoneihin.

Miten piru käyttäytyy ja mitä riivattu ihminen voi tehdä?

Päinvastoin kuin paikkaan sidotut kummitukset, pirut ja demonit saattoivat kansanuskon mukaan vaeltaa ympäriinsä etsien sopivia uhreja. Ne voivat iskeä äkkiarvaamatta ja riivata ihmisiä eli asettua ihmiseen asumaan.

Riivattu ihminen saattoi käyttäytyä hullusti tai sairastua, tai hänen persoonallisuutensa saattoi muuttua täysin. Riivauksen saattoi poistaa asiansa osaava manaaja. Pirut ovat voineet myös riivata taloa eli tulla taloon asumaan ja häiritsemään talonväkeä. Tällöinkin on tarvittu manaajaa tai taikoja pirujen karkottamiseksi.

Millaisissa kansantarinoin piru esiintyy?

Suomesta tunnetaan kertomuksia, joiden mukaan piru on tullut häätansseihin tuntemattoman miehen hahmossa. Hän saattoi tanssittaa morsianta, joka sairastui tai häpäistiin tästä toimituksesta. Tarinan mukaan piru voi myös tekeytyä naiseksi ja turmella miehen.

Piru saattoi kansanuskon mukaan myös kaapata lapsia. Silloin lapsi ja piru päätyivät näkymättömiksi kiertolaisiksi. Lapsen ruuaksi päätyi vain sellainen ruoka, jolle oli kirottu. Se saattoi tapahtua esimerkiksi silloin, jos lapsi tai piru sai lehmän kaatamaan maitokannun ja lypsävä piika kirosi. Silloin piru salli lapsen nuolla maassa olleen maidon. Jos taas piika siunasi, silloin lasta rankaistiin tai hän jäi ilman ruokaa.

Kerrotaan myös, että jos saunaan jää yöksi, piru voi suuttua siitä ja tappaa ihmisen.

Miksi piru rankaisi vääryyksiä kansantarinoissa?

Kristillisen ajan suomalaisissa kansantarinoissa piru nähdään vääryyksien rankaisijana. Siinä toimessa saatetaan myös päätyä tilanteeseen, jossa piru korjaa vääryyden.

Esimerkiksi kaupassa huijannut isäntä päätyy tarinan mukaan pirun käsiin, mutta samalla renki saa pirulta tiedon, minne rahat on kätketty. Tarina jatkuu sitten niin, että renki jakaa omaisuuden takaisin niille, jotka ovat tulleet huijatuiksi. Pirun hahmo oli siis monitahoinen: se ei ollut vain pelotteleva paha olento, vaan kansantarinoissa se saattoi toimia myös epäoikeudenmukaisuuden korjaajana.