Pohjannaula – taivaankannen tukipilarin naula suomalaisessa kansanuskomuksessa

Miksi pohjantähteä kutsutaan pohjannaulaksi?

Muinaissuomalaisten maailmakuvassa taivaankansi oli kuin valtava kansi, joka kiersi kiinteän pisteen ympäri. Tuo kiintopiste oli pohjantähti, jota kutsuttiin nimillä pohjannaula, taivaannaula, taivaannapa ja naulatähti.

Kansanuskon mukaan pohjannaula oli taivaan tukipilarin kiinnike. Naula oli ilmeisesti isketty sekä taivaankanteen että maailmanpylvääseen, taivaankantta tukevaan pilariin. Ympyrä tähtiä kiersi sitä kuin pyörän napa.

Uskomus sopii yhteen havaintoon, jota jokainen tähtitaivaan alla seissyt on voinut tehdä: pohjantähti todellakin näyttää pysyvän paikoillaan, kun muut tähdet kiertävät sitä yöstä toiseen.

Miten pohjannaula liittyy sampon ja maailmanpylvääksen taruihin?

Suomalaisilla pohjannaulan on oletettu liittyneen sampo-taruihin. Sekä sampo että taivaankantta kannatteleva pylväs kuuluvat samaan muinaiskuvitelmaan maailman rakenteesta, jossa keskeinen piste tai esine pitää kaikkeuden toiminnassa.

Maailmanpylväästä on tunnettu myös maallisia malleja. Saamelaisilta on säilynyt historiallisia mainintoja puisista pylväistä, joiden päähän oli isketty naula. Naula saattoi olla iskettynä myös paaluun kaiverretun jumalankuvan päähän.

Perimätiedon mukaan lappilaiset ovat pitäneet tällaisia paaluja maailmanpylväinä. Ne ovat olleet myös seitoja ja uhripaikkoja, joille kannettiin uhrilahjoja.

Miksi saamelaiset kutsuivat pohjantähteä patanaulaksi?

Eräs saamelaisten pohjantähden nimitys on batte navlle, patanaula, ja toinen boahenavlle, pohjannaula. Nämä nimet tukevat oletusta, että saamelaiset ovat pitäneet taivaankantta padan muotoisena – ja pohjantähteä ikään kuin padan pohjaan iskettynä naulana.

Kiinnostavaa on, että patanaula on ollut myös oikea esine. Saamelaiset ovat joskus käyttäneet sitä paikatakseen metallisia ja siten arvokkaita patojaan.

Onko saamelaisten pohjannaula lainattu vai oma perinne?

Tutkijat ovat perinteisesti olettaneet saamelaisten pohjannaulan ja siihen liittyvien uskomusten olevan lainattu skandinaavikielisiltä kansoilta. Tämä oletus on kuitenkin kyseenalainen.

Pohjannaula nimittäin esiintyy monien muidenkin pohjoisten kansojen myyteissä, myös muiden suomalais-ugrilaisten kielten puhujien keskuudessa. Laaja levinneisyys viittaa siihen, että ajatus taivaan napanaulasta on vanha ja yhteinen pohjoisten kansojen perintö, ei yhden kansan kautta kulkeutunut laina. Saman perheen taruolennot ja uskomukset, kuten suomalaiset taruolennot, kertovat samasta muinaisesta ajattelusta, jossa taivas, vesi ja maa olivat kytköksissä toisiinsa.