Siuntion kirkko – Pyhän Pietarin harmaakivikirkko

Mistä Siuntion kirkko on tehty ja milloin se rakennettiin?

Siuntion Pyhän Pietarin kirkko on harmaakivinen kirkkorakennus Siuntion maisemassa. Kirkko on pyhitetty pyhälle Pietarille.

Kirkko rakennettiin paikalla aiemmin sijainneen 1300-luvulla rakennetun Suitian kartanon kappelin kylkeen 1460 ja 1480-lukujen välillä. Uuden kirkon valmistuttua vanhasta kappelista tehtiin sakaristo.

Kirkossa on kolmilaivainen runkohuone. Runkohuoneen jakaa laivoihin kolme pilariparia. Ne kannattelevat keskilaivan tähtiholveja ja sivulaivojen Andreaan risti -holveja.

1500-luvun alussa kirkon lautarakenteinen sisäkatto korvattiin kahdellatoista tiilisellä holvikaarella. Arkeologisissa kaivauksissa kirkosta on löydetty jälkiä keskiaikaisesta pääalttarista sekä kahdesta sivualttarista.

Kirkon omistaa Siuntion seurakuntayhtymä. Se on Espoon hiippakuntaan kuuluvan Siuntion suomenkielisen seurakunnan ja Porvoon hiippakuntaan kuuluvan Sjundeå svenska församlingin pääkirkko. Kirkko muodostaa yhdessä Suitian kartanolinnan kanssa valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön.

Milloin Siuntion kirkko on palanut?

Kirkko on palanut historian aikana neljä kertaa. Salaman kerrotaan sytyttäneen kirkon katon tuleen vuonna 1526. Nykytutkimus on suhtautunut kriittisesti tulipalon vuoteen.

Reformaation aikana kirkon irtaimisto säilyi kirkkoreduktiosta miltei koskemattomana. Myöskään keskiaikaisia maalauksia ei peitetty eikä puisia pyhimysveistoksia hävitetty.

Kirkko syttyi jälleen tuleen vuonna 1617. Isovihan aikaan kirkko kärsi mittavia tuhoja. Se ryöstettiin perinpohjaisesti ja kellotapuli tuhoutui täysin. Kirkkoherra ja kappalainen pakenivat sotaa Ruotsiin. Vain kappalaisen apulainen jäi Siuntioon. Kirkkoa päästiin kunnostamaan vasta 1730-luvulla.

Tuli pääsi irti kirkossa vuonna 1823. Sen jälkeen kirkon vanhin osa, sakaristona toiminut Suitian entinen kappeli, purettiin asehuoneen ohella. Ikkunoita suurennettiin, maalaukset peitettiin valkealla öljymaalilla ja holvikaaria kannattelevat neliskulmaiset pylväät pyöristettiin.

Tuli tuhosi kirkkoa vielä neljännen kerran 8. helmikuuta 1891. Tämän tulipalon jälkeen paanukatto vaihdettiin peltikatoksi. Kirkkosalissa oli yhteensä neljä kamiinaa, ja sakastissa oli yksi kamiina.

Vuoden 2023 joulukuussa lämmitys vaihdettiin öljylämmityksestä ilmavesilämpöpumppujärjestelmään. Heinäkuussa 2024 ilmoitettiin vesikaton remontista. Remontti alkoi 15. heinäkuuta 2024 ja valmistui joulukuussa 2024. Kustannusarvio oli noin 600 000 euroa. Kirkkohallitus rahoitti hanketta 52 prosentin avustusosuudella. Koko projekti pysyi aikataulussa ja budjetissa.

Mitkä Raamatun kertomukset on maalattu Siuntion kirkon seiniin?

1400-luvun lopulla ja 1500-luvun alussa kirkon seiniin ja holvikaariin tehtiin Raamatun tapahtumista kertovia maalauksia. Katoliseen aikaan kirkon kieli oli latina. Maalauksien avulla lukutaidoton väestö sai kuvan siitä, mitä kirkossa puhuttiin.

Maalaukset on tehty kahdessa osassa. Vanhimmat ovat vihkiristit 1400-luvun lopulta. Niitä on säilynyt kuusi. Myöhemmät ammattimaalarien tekemät raamatullisista tapahtumista kertovat maalaukset ovat 1500-luvun alusta.

Maalauksia ei peitetty reformaation aikana, vaan myöhemmin valistuksen aikakautena. Maalaukset päätettiin ottaa esiin ja restauroida vuonna 1938.

Kirkosta löytyy harvinaisia maalausaiheita. Niitä ovat Neitsyt Marian taivaallinen kruunaaminen sekä Kuolemansyntimies. Kuolemansyntimiehen suusta kaikki seitsemän kuolemansyntiä tulee ulos käärmeiden muodossa.

Mitä esineitä Siuntion kirkossa on?

Kirkossa on kaksi saarnastuolia. Osin säilynyt niin kutsuttu Tottien saarnastuoli on vuodelta 1625. Uudempi saarnastuoli on vuodelta 1683.

Tottien saarnastuolissa on erikoisuutena tuoliin maalatut vaakunat. Ne ovat Kaarina Maununtyttären vaakuna, Tottien vaakuna sekä Vaasa-suvun vaakuna. Tuolin lahjoitti kirkkoon Sjundbyn linnanherra Åke Tott. Sjundby oli myöhemmin vuosikymmenien ajan Vaasa-suvun Sigrid Vaasan emännöimä Sjundbyn kartano, jonka harmaakivinen linnamainen päärakennus on yhä pystyssä.

Uudemman tuolin lahjoitti Turun hovioikeuden presidentti paroni Ernst Johan Creutz. Tuoli on jäljennös Turun tuomiokirkossa sijainneesta saarnastuolista, joka tuhoutui Turun palossa 1600-luvulla. Valmistajiksi kerrotaan Henrik Mattsson Leino ja Matts Reiman. Tuolia pidetään Reimanin merkittävimpänä saarnastuolina.

Kastemaljan lahjoitti Hebbla Siggesdotter Sparre vuonna 1550 miehensä Suitian kartanonherran Erik Flemingin muistoksi. Kastemalja on myöhäisin keskiaikaiseen kastetraditioon liittyvä esine.

Kirkossa on sijainnut yhteensä 34 aatelisvaakunaa. Tähän päivään niistä on säästynyt kolme. Yksi kuuluu vapaaherralliselle Creutz-suvulle, toinen Otto Mauritz Krebsille ja kolmas Krebsin isoäidille Margareta Anrep af Soorille.

Vapaaherratar Maria Reuterholm sai vuonna 1774 luvan rakentaa graniitista hautakappelin kirkon itäseinälle. Suomen siirryttyä Venäjän vallan alle hautakappeli tyhjennettiin, sillä Reuterholmit muuttivat Ruotsiin ja ottivat kaiken irtaimen mukaansa, mukaan lukien vainajat. Nykyisin hautakappeli toimii sakaristona.

Alttaritaulu esittää Jeesusta Getsemanessa. Vapaaherratar Reuterholm lahjoitti taulun vuonna 1773 maksuksi Reuterholmien hautakappelista. Taulu on maalattu Tukholmassa, mutta taiteilija on tuntematon. Taulu on koristeltu Reuterholm- ja Gyllenestjerna-sukujen vaakunoilla ja tekstillä, joka kertoo vanhan alttarilaitteen konservoidun ja siirretyn Siuntion puukirkkoon.

Kirkko sai ensimmäiset urkunsa vuonna 1786. Siten seurakunnasta tuli ensimmäinen maalaisseurakunta, jossa oli omat urut. Nykyiset urut ovat kirkon kolmannet. Ne on valmistanut urkutehdas Paul Ott Saksassa vuonna 1971. Uudet kirkkotekstiilit on valmistanut tekstiilitaiteilija Helena Vaari.

Kirkolla on sijainnut ennen yhteensä 22 kirkkotallia. Ne on sittemmin purettu. Tallit kuuluivat Siuntion eri suurtiloille. Tilojen omistajat saattoivat jättää hevosensa lepäämään, syömään ja juomaan talliin kirkonmenojen ajaksi.