Alatornion kirkko – Tornion keskiaikaisen kivikirkon jatke

Miten vanha Alatornion kirkko on?

Ensimmäinen kirkko rakennettiin nykyiselle paikalleen ehkä jo 1200-luvun alussa. Varmuudella tiedetään, että paikalla oli puukirkko viimeistään 1316. Nykyiseen muotoonsa kirkon laajensi kirkonrakentaja Jacob Rijf vuosina 1794–1797, ja se on yksi 1700-luvun jälkipuoliskon edustavimmista kirkkorakennuksista Suomessa.

Kirkko on ollut menneinä vuosisatoina laajan Tornion Lapin keskuskirkko. Kirkko ympäristöineen on luokiteltu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Myös Tornion historia ja koko Tornionlaakso kytkeytyvät kiinteästi tämän kirkon vaiheisiin.

Miltä Alatornion kirkko näyttää ulkoa?

Pohjakaavaltaan kirkko on ristin muotoinen, ja ristineliön keskellä kohoaa keskustorni. Merkillistä on silti ehkä, että kirkosta puuttuu risti ulkopuolelta. Vasemman sivun ulkoseinässä lukee teksti “Utvidgad under Gustav IV Adolfphs regering år 1797”, suomeksi “Laajennettu Kustaa IV Adolfin hallituskaudella 1797”.

Alatornion kirkossa on paljon vastaavanlaisuuksia kuin Rijfin toisessa suunnittelemassaan kirkossa Skellefteåssa. Molemmat kirkot ovat saaneet vaikutteita Tukholmassa sijaitsevasta Adolf Fredrikin kirkosta. Tornissa oli alun perin lohikäärmeen päätä esittävä tuuliviiri, mutta se poistettiin vuonna 1860 ja säilytetään nykyisin kirkon kellarissa.

Samansuuntaisia keskiaikaisia juuria ja myöhempiä laajennusvaiheita voi nähdä monissa Suomen kirkoissa, kuten Hollolan keskiaikaisessa kivikirkossa.

Millainen on Alatornion kirkon sisustus ja alttaritaulu?

Jacob Rijf suunnitteli myös kirkon sisustuksen tärkeimmät osat. Hän rakensi saarnastuolin, joka on yksi kirkon näyttävimmistä yksityiskohdista, ja hänen piirustustensa mukaan on rakennettu myös alttari.

Kirkon sisätilojen jäsentely on eräässä mielessä poikkeuksellinen. Saarnastuoli sijaitsee normaaliin tapaan ristineliön koilliskulmassa ja sakaristo liittyy vastaavalle kohdalle ulkoseinälle. Alttari sitä vastoin sijaitsee ristineliön kaakkoiskulmassa, eikä itäsakaran itäpäässä, kuten yleisesti oli tapana. Tämä kertoo pyrkimyksistä muuttaa perinteistä jäsentelyä, jota oli havaittavissa 1700-luvun kahdella viimeisellä vuosikymmenellä. Suomen kirkoista Hämeenlinnan kirkko edustaa samaa suuntausta.

Alttaritaulun Jeesus ristillä on taiteilija Karl Strömbeckin vuonna 1820 maalaama öljymaalaus kankaalle. Taulussa lukee Jeesuksen yläpuolella ristillä INIK eikä yleisesti käytetty INRI. Kirkossa on istumapaikkoja urkuparvi mukaan lukien noin 1 700. Vanhat urut sijaitsevat urkuparvella ja ovat historiallisesti arvokkaat – Suomen viidenneksi vanhimmat. Uudemmat urut ovat Kangasalan urkutehtaan rakentamat ja sijaitsevat alhaalla pohjoisristissä.

Mitä Alatornion kirkon kellotornissa on?

Kirkon kellotornissa on Struven ketjuun kuuluva mittauspiste, joka kuuluu Unescon maailmanperintöön suojeltuun kokonaisuuteen. Piste mitattiin vuonna 1842, ja mittauksen aikaisia kaiverruksia on yhä nähtävissä tornin kellohuoneen sisäseinässä.

Keskiaikaisten kirkkojen jatkumoa Pohjanmaan rannikolla edustavat muun muassa Sundin kirkko ja Vårdön kirkko Ahvenanmaalla sekä Vehmaan kirkko Varsinais-Suomessa.