Haapajärven historia: kivikauden asutuksesta pohjoispohjalaiseksi kaupungiksi

Milloin Haapajärvelle syntyi pysyvä asutus?

Haapajärvellä on ollut asutusta jo varhaisella kivikaudella. Alue sijaitsi litorinakaudella suuren vesiuoman varrella, ja Päijänteen vedet laskivat Hinkuanjoen kautta Pohjanlahteen noin vuoteen 4100 eaa. saakka, jolloin ne mursivat itselleen uuden uoman etelään Kymijokeen.

Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty muun muassa kuivatun Settijärven, Haapajärven, Hinkuanjoen ja Nuottijärven alueelta. Keskiajalla alueelle saapui hämäläisiä ja yläsatakuntalaisia erämiehiä.

Vakinaisesti seutu asutettiin 1540-luvulla, jolloin sinne saapui uudisasukkaita Savosta. Haapajärven kylä mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1547. Kylä oli tuolloin osa Kalajoen kirkkopitäjää, joka käsitti koko Kalajokilaakson. Vuonna 1560 Haapajärvellä oli neljä taloa, joita asuttivat Juho Rautia, Lauri Ronkainen sekä Pietari ja Paavo Herrainen.

Miten Haapajärven väestö kasvoi ja millaisia elinkeinoja tervanpolton aikana oli?

Taloluku kasvoi 1600-luvun alussa pariteenkymmenen taloon, mutta isovihan jälkeen vuonna 1730 taloja oli enää 17. Sen jälkeen asukasluku alkoi kasvaa nopeasti: vuonna 1750 asukkaita oli 604 ja sata vuotta myöhemmin jo 3 100.

Ensimmäiset asukkaat saivat toimeentulonsa kaskenpoltosta, metsästyksestä ja kalastuksesta. Tervanpoltto oli tärkeä elinkeino 1600-luvulta 1800-luvun puoliväliin. Etenkin 1700-luvulla Haapajärvellä poltettiin paljon tervaa, vaikka kulkuyhteydet rannikolle olivat pitkät ja hankalat. Terva kuljetettiin hevosilla jäätyneitä soita ja vesistöjä pitkin Kalajoen suulle, jossa se myytiin.

Miten Haapajärven seurakunta kehittyi ja itsenäistyi?

Haapajärvi perustettiin Kalajoen rukoushuonekunnaksi vuonna 1647, ja se sai kappeliseurakunnan oikeudet vuonna 1698. Ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1650.

Kun Kalajoen laaja kirkkopitäjä jaettiin vuonna 1838, Haapajärvestä tuli itsenäinen seurakunta. Reisjärvi ja Nivala pysyivät Haapajärven kappeleina vuoteen 1868 saakka.

Haapajärven nykyinen kirkko valmistui vuonna 1802 entisen kirkon viereen, ja se uudistettiin perusteellisesti vuonna 1880.

Miten rautatiet vaikuttivat Haapajärven kehittymiseen?

Ylivieskan–Iisalmen radan avaaminen vuonna 1925 merkitsi piristystä paikkakunnan elinkeinoelämälle. Haapajärvi oli vuosina 1924–1956 taajaväkisenä yhdyskuntana.

Liikenteellinen merkitys kasvoi edelleen, kun Haapajärven ja Suolahden välinen rautatie avattiin liikenteelle vuonna 1960. Hyvän liikenteellisen sijainnin ansiosta Haapajärvi kehittyi nopeasti. Kauppala Haapajärvestä tuli vuonna 1967 ja kaupunki vuonna 1977.

Nykyisin Haapajärven keskustaajama sijaitsee valtatien 27 ja kantatien 58 risteyksessä. Kaupungin kautta kulkevat Iisalmi–Ylivieska- ja Jyväskylä–Haapajärvi-rautatiet, joista jälkimmäisellä on pelkästään tavaraliikennettä. Naapurikuntia ovat Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Pihtipudas, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Sievi.