Haapaveden historia: Pyhäjoen varren asutus ja työ

Milloin Haapavedelle syntyi asutusta?

Haapavesi sijaitsee Pyhäjoen varrella Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun Eteläisessä. Vanhimmat ihmisestä kertovat löydöt ovat kivikaudelta, ja varsinkin Ainalin ympäristöstä on tavattu runsaasti kivikauteen ajoitettuja löytöjä. Kalaisan Pyhäjoen ympärille sijoittuva Haapavesi oli rautakaudella tärkeää eränkäyntialuetta.

Pysyvä asutus levisi Haapavedelle 1500-luvulla. Pyhäjoen rantamaille asettuneet asukkaat saapuivat pääosin Savosta, mutta osaksi myös rannikolta. Varhaisimmat elinkeinot olivat kalastus, metsästys ja maatalous. Joki ei ollut vain tausta maisemassa, vaan sen ympärille asettuminen antoi asutukselle suunnan ja arjen ehdot.

Haapaveden naapurikuntia ovat Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Oulainen, Raahe, Siikalatva ja Ylivieska. Entisiä naapurikuntia ovat Siikalatvaan yhdistetyt Piippola ja Pulkkila sekä Raaheen yhdistetty Vihanti. Näistä Haapajärven historia liittyy myös Haapaveden vanhaan nimeen, sillä paikkakunnan nimenä oli 1870-luvulle asti Haapajärvi. Nivalan historia, Oulaisten historia, Raahen historia, Siikalatvan historia ja Ylivieskan historia kuuluvat samaan naapurikuntien joukkoon.

Miten tervanpoltto vaikutti Haapaveden historiaan?

Tervanpoltto aloitettiin 1600-luvun alkupuolella. Se oli laajimmillaan seuraavan vuosisadan jälkipuolella. Tervanpolton suosioon vaikutti ennen kaikkea Haapaveden edullinen sijainti: kuntaa halkova Pyhäjoki mahdollisti vaivattoman tervankuljetuksen rannikolle. Osittain tervanpolton laajamittaisuuden vuoksi Haapaveden teollisuustoiminta oli pitkään lähes olematonta.

Kylpyläsaaressa kirkonkylän välittömässä läheisyydessä toimi vuosina 1887–1926 terveyskylpylä, jossa annettiin muta- ja savikylpyjä. Kylpyjen välillä nautittiin Askon terveyslähteen vettä. Asukkaita Haapavedellä oli 1860-luvun puolivälissä n. 4 500. Suurina nälkävuosina kunnan asukasluku putosi alle 4 000:n, mutta vuonna 1920 kunnan asukasluku oli jo yli 7 000.

Yritystoiminta perustuu raaka-ainevaroihin, joita jalostavat muun muassa Kanteleen voima, Vapo sekä Valio, jonka Haapaveden-tehdas tunnetaan erityisesti Oltermanni-juuston valmistajana. Haapaveden Eskolanniemessä on toiminut myös maailman suurin yksinomaan sähköä tuottava turvevoimalaitos. Haapavedellä ilmestyy paikallislehti Haapavesi.

Milloin Haapaveden seurakunta itsenäistyi?

Pyhäjoen seurakunnan kappeliseurakuntana Haapavesi mainitaan ainakin jo 1640-luvulla, jolloin kunnan ensimmäinen saarnahuone rakennettiin. Itsenäiseksi seurakunnaksi se erotettiin vuonna 1863, mikä kuitenkin toteutui käytännössä vasta vuonna 1874. Haapaveden kunta perustettiin jo vuonna 1866.

Seurakunnan toinen kirkko rakennettiin 1690-luvulla. Kolmas, vuonna 1981 palanut puinen ristikirkko, rakennettiin vuonna 1784. Kunnan nykyinen kirkko valmistui vuonna 1984. Haapaveden nimenä oli 1870-luvulle asti Haapajärvi, ja entinen nimi Haapajärvi sekä Pyhäjoen seurakunnan kappeliseurakunta vuoteen 1863 asti kertovat pitkästä hallinnollisesta ja kirkollisesta muutoksesta.

Toisen maailmansodan jälkeen Haapavedelle asutettiin soanlahtelaisia evakoita. Tämän seurauksena Kytökylään rakennettiin vuosina 1961–1962 ortodoksisen kirkon jälleenrakennuslain perusteella ortodoksinen rukoushuone.

Miten Haapavesi liittyy Suomen hiihtourheilun historiaan?

Haapavesi liittyy läheisesti Suomen hiihtourheilun historiaan. Seudun suurhiihtäjistä ovat tunnetuimpia ensimmäisten Oulun hiihtojen (1889) voittaja Aappo Luomajoki (1845–1919), Juho Ritola (1871–1959), Matti Koskenkorva (1880–1965) sekä Suomen ensimmäisen hiihdon olympiamitalin saavuttanut Tapani Niku.

Haapaveden hiihtäjien menestyksen myötä tuli kuuluisaksi myös Haapavedellä kehitetty suksityyppi, ns. haapavetinen, joka pian levisi laajalle Haapaveden ulkopuolellekin. Haapavetinen oli aikaisemmin käytettyä ns. metsäsuksea pitempi ja kapeampi: pituus lähes 3 m ja leveys n. 7 cm. Haapavetinen oli kilpahiihtäjien suosiossa 1880-luvulta 1910-luvulle.

Vuonna 1892 ruustinna Nora Pöyhönen perusti Haapaveden kotitalousoppilaitoksen, Suomen ensimmäisen tytöille tarkoitetun talouskoulun. Oppilaitoksen alkuperäinen nimi oli kasvitarha- ja keittokoulu, myöhemmin kotitalousopisto sekä emäntäkoulu. Nykyään koulu kuuluu Haapaveden ammattioppilaitokselle.