Raahen historia: Brahestadin perustamisesta teräskaupunkiin

Miten Raahen seudun eräomistukset syntyivät keskiajalla?

Raahen seutu oli keskiajalla satakuntalaisten ja karjalaisten eräomistusten kiista-aluetta. Satakuntalaisten eräomistukset vahvistuivat alueella, ja joidenkin tutkijoiden arvion mukaan vuonna 1323 solmitun Pähkinäsaaren rauhan raja kulki Pattijokea pitkin.

Varhaisin tieto seudun asutuksesta on vuodelta 1413, jolloin Rannan, myöhemmin Salon hallintopitäjässä, oli 40 taloa. Asutus lisääntyi nopeasti 1500-luvulla.

Pattijoen Kastelli on Raahen huomattavin muinaisjäännös. Se on suurin Pohjois-Pohjanmaalla tavattavista luonnonkivistä ladotuista kivilatomuksista. Jätinkirkon vallit ovat 7–11 metrin vahvuiset ja lähes kaksi metriä korkeat, ja ne muodostavat 36×62 metrin suorakaiteen. Linnan tarkoitusta ei ole pystytty selvittämään. Perimätiedon mukaan kyse on saattanut olla hylkeenpyytäjien tukikohdasta.

Saloisten Satamalahti oli varhaisista ajoista tunnettu kauppapaikka. Kustaa II Aadolfin määräyksestä vuonna 1616 läheisellä Markkinaniemellä pidettiin vuotuiset vapaamarkkinat. Ne alkoivat Olavin päivänä ja kestivät kaksi viikkoa. Kuningatar Kristiinan hallituskaudella ja kreivi Pietari Brahen tukemana perustettiin kauppala eli pieni kaupunki. Se tuki Brahen suunnitelmaa parantaa rannikon ja sisämaan yhteyksiä. Saloisten satamaan oli lyhyt matka Kainuusta, Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta.

Miksi ja milloin Raahen kaupunki perustettiin?

Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe perusti Raahen kaupungin 5. joulukuuta 1649 kaupankäynnin edistämiseksi. Kaupunki aiottiin aluksi perustaa sataman läheisyyteen, koska vanha Saloisten satama oli madaltunut liiaksi. Uusi kaupunki sijoitettiin Fantinlahden perukassa olevalle saarten suojaamalle niemelle.

Kaupunki nimettiin ensin Salon kaupungiksi. Vuonna 1652 Brahe osti rahapulaa potevalta kruunulta koko Saloisten pitäjän kaupunkeineen. Silloin hän nimesi kaupungin itsensä mukaan Brahestadiksi. Myöhemmin nimi muuttui kansan suussa nykyiseen muotoonsa Raahe.

Vuonna 1666 Brahe liitti kaupunkiin vielä 30 taloa Pattijoen ja Olkijoen kylistä. Raahen seurakunta yhdistettiin vuonna 1690 Raahe-Salon emäseurakunnaksi, jonka pääkirkoksi tuli Raahen kirkko.

Nuoren kaupungin kauppayhteydet ulottuivat syvälle sisämaahan aina Varkauteen ja Liperiin saakka. Uuden kaupungin hyvä menestys herätti kateutta Oulussa ja Kokkolassa. Niiden vaatimuksesta Raahen kaupunki määrättiin vuonna 1680 lakkautettavaksi kahden vuoden kuluessa. Raahelaisten hartaat pyynnöt estivät päätöksen toimeenpanon. Raahen ensimmäinen pormestari ja huomattava liikemies oli Henrik Corte, jonka poika ja vielä pojanpoika toimivat kaupungin pormestareina aina vuoteen 1728 saakka.

Miten suuri Pohjan sota ja isoviha vaikuttivat Raaheen?

1700-luvun kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä käyty suuri Pohjan sota sekä isoviha hävittivät kaupungin lähes kokonaan. Vuonna 1705 kaupungissa oli ollut asukkaita 641, kun rauhan solmimisen jälkeen raahelaisia oli enää 134. Suurin osa porvaristosta oli paennut sotaa Ruotsiin. Kaupunki elpyi vähitellen ja kaupankäynti aloitettiin uudelleen.

Vuonna 1791 Raahen saamat tapulikaupunkioikeudet vilkastuttivat kaupungin liikennettä ja kauppaa. Raahelaisten laivat liikkuivat jo Pohjanmerellä ja Välimerellä. Raahen kautta välitettiin muun muassa tervaa, lautoja, talia, voita ja turkiksia. Tieyhteyksien parantuminen edisti vientisataman kilpailukykyä. Kaupungin tuon ajan merkittävin henkilö oli kauppias ja laivanvarustaja Johan Lang.

1800-luvulla talouselämä lähti nousuun merenkulun elpyessä Suomessa. Nousua hidastivat ensimmäiseksi Suomen sodan rasitukset. 6. lokakuuta 1810 syttyi suuri tulipalo, joka tuhosi kolmasosan kaikista kaupungin rakennuksista. Jälleenrakentamisen yhteydessä kaupunki sai uuden torin, Isotorin, nykyisen Pekkatorin, jossa sijaitsee nykyisin myös Pietari Brahen patsas.

Vuosina 1854–1856 käyty Krimin sota eli Oolannin sota koetteli Raahea ankarasti. Englantilaiset nousivat maihin toukokuun lopussa 1854 ja polttivat laivaveistämöt, tervahovin, pikipolttimon, yksitoista laivaa, 25 000 tynnyriä tervaa ja muuta omaisuutta. Jäljelle jäi kaupungin 32 laivasta ainoastaan kuusi. Tuuli kävi mantereelta merelle, ja itse kaupunki säästyi tuholta.

Hyökkäyksestä huolimatta 1800-luvun loppupuoli oli kaupungille kukoistuksen aikaa. Vuosisadan lopulla Raahessa oli suuri kauppalaivasto, johon kuului parhaimmillaan 58 kaupungin omaa purjealusta. Vuosina 1867–1875 Raahe oli Suomen suurin laivanvarustajakaupunki, ja suurin osa asukkaista sai elantonsa merenkulusta. Muita tärkeitä elinkeinoja olivat tervan, puutavaran ja voin vienti. Höyrylaivakauteen siirtyminen ja Ouluun ulottuvan rautatien valmistuminen vuonna 1886 vähensivät Raahen merkitystä vientisatamana.

Miten Raahe kehittyi 1900-luvulla koulukaupungiksi ja teollisuuskaupungiksi?

1900-luvulla kaupankäynti lamaantui ja kaupunki vaipui hiljaiseloon. Viimeiset raahelaiset purjelaivat, Merilokki, Lännetär ja Tiira, rakennettiin vuosina 1919–1920. Ainoaksi keinoksi saada kauppaa Raaheen jäi rautatieyhteyden hankkiminen. Se toteutui vuonna 1900, jolloin valmistui Raahe–Tuomiojan sivurata. Lapaluodon sataman valmistuminen samoihin aikoihin käynnisti puutavaran kuljetukset ja kaupungin teollistumisen.

Merkittävämmäksi teollisuuslaitokseksi kehittyi Ruona Oy, joka parhaimmillaan työllisti noin 700 henkilöä. Tehtaan konkurssi vuonna 1952 ja pyöreän puutavaran viennin hiljentyminen lamaannuttivat uudelleen laivaliikenteen. Vuosisadan puoleen väliin saakka pääasialliset elinkeinot olivat pienimuotoinen saha- ja konepajateollisuus sekä satama. Ajalta on säilynyt sanonta, jonka mukaan Raahen kaduilla kulkivat tuolloin ainoastaan lehmät ja semiskat.

Raahe tuli tällöin tunnetuksi koulukaupunkina opettajaseminaarin, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun sekä Lybeckerin käsityökoulun ansiosta. Sisällissodan aikana helmikuun 1. päivänä vuonna 1918 valkoiset valtasivat kaupungin ottaen vangiksi 230 venäläistä. Kaupungissa toimi Raahen vankileiri.

Sodan jälkeen raahelaisia lähti suurin joukoin Etelä-Suomeen sekä Ruotsiin. Uuteen nousuun Raahe lähti Rautaruukin terästehtaan perustamisen myötä 1960-luvulla. Kaupunkiin on liitetty kolme naapurikuntaa: Saloinen vuonna 1973, Pattijoki vuonna 2003 ja Vihanti vuonna 2013. Nykyiset naapurikunnat ovat Haapavesi, Oulainen, Pyhäjoki, Siikajoki ja Siikalatva. Vuonna 2015 Raahe sekä Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat neuvottelivat yhdistymisestä uudeksi Raahen kaupungiksi. Liitoksen oli tarkoitus toteutua vuoden 2017 alusta, mutta Pyhäjoen kunnanvaltuusto hylkäsi ehdotuksen.