Husholmenin linna – keskiaikainen muinaislinna Porvoon Ylikessä

Missä Husholmenin linna sijaitsee ja mitä rakenteita siellä on säilynyt?

Husholmen sijaitsee Porvoon tuomiokirkosta 11 kilometriä itään. Se muodostaa Husholmenin niemen kärkiosan, joka on aikoinaan ollut kalliosaari Pienellä Pernajanlahdella. Maatumisen myötä saari on liittynyt mantereeseen.

Kallioniemi on kooltaan 110×100 metriä ja kohoaa yli 10 metrin korkeuteen merenpinnasta. Kallion laella on kaksi tasannetta, 7 ja 10 metrin korkeudella. Muinaislinnasta on jäljellä enää osia vallirakenteista ja kivirakennelmista, joista osa on ollut kahden rakennuksen pohjia. Rakenteissa on käytetty muurilaastia, kiveä ja tiiltä.

Mielenkiintoista on, että muinaisjäännös on käyttöaikansa jälkeen välttynyt täysin myöhemmältä rakennustoiminnalta. Siksi sen piha-alue ja rakenteiden jäänteet ovat säilyneet poikkeuksellisen rauhassa.

Mihin tarkoitukseen Husholmenin linnan paaluvarustus meressä on rakennettu?

Saaren ympäriltä vedestä on löydetty kaksi kaarevaan kehään lyötyä paalurivistöä, yhteensä noin 600 paalua. Ulompi rivi kiertää nykyisen rannan 35–60 metrin etäisyydellä, sisempi 10–25 metrin päässä. Paaluvarustuksen avulla on todennäköisesti pyritty estämään saaren lähestyminen mereltä käsin epätoivottuja reittejä pitkin.

Vedestä on löydetty myös kaksi laitureihin liittyvää arkkumaista hirsi- ja kivirakennetta. Paalut ovat lahonneet vedessä vain vähän. Vuosirengasajoitus on sijoittanut lustonäytteet vuosille 1369–1383, joten puut on aikaisintaan kaadettu 1380-luvun jälkipuoliskolla. Tämä antaa osviittaa myös linnan rakentamisajankohdasta. Kyseessä on toistaiseksi vanhin Suomessa ajoitettu paaluvarustus – samaa aikakautta edustaa myös Aborchin linna, joka on liitetty samaan linnoitushankkeeseen.

Miten vitaaliveljet ja Wartholm liittyvät Husholmenin linnan historiaan?

Linna kuuluu Albrekt Mecklenburgilaisen Suomeen 1300-luvun lopulla rakentamien linnojen joukkoon. Sen käyttötarkoitus lienee liittynyt merirosvousta ja kaapparitoimintaa harjoittaneiden vitaaliveljien toimintaan Suomessa ja Itämerellä.

Husholmeniin ei voida liittää varmuudella keskiaikaisia asiakirjalähteitä. Paikka on kuitenkin mahdollisesti sama, joka mainitaan muutamissa 1390-luvun puolivälin kirjeissä nimellä Wartholm, “uusi linna Uudellamaalla”.

Linnojen sijoittaminen rannikolle ja saariin oli tuon ajan tapaa – samaa perinnettä edustavat muun muassa Kivennavan linna ja Krepost Sveaborgin alueen linnoitushistoria.

Miten Husholmenin linnaa on tutkittu ja mitä sieltä on löydetty?

Paikkaa on tutkittu pitkään. Vuonna 1934 Ella Kivikoski tutki kohdetta pintapuolisesti. Arkeologisia kaivauksia on tehty vuonna 1947 (Nils Cleve, koekaivaus), 1956 (Jouko Voionmaa) sekä 1995–1996 (Harri Nyman ja Veli-Pekka Suhonen). Kohde on tarkastettu vuosina 1980 ja 1994, ja muinaisjäännöksen ympäristöä on hoidettu vuosina 1992–1999.

Kaivausten löytömateriaali on runsasta ja tukee kohteen sijoittamista keskiaikaan. Löytöesineistä monet liittyvät keskiaikaiseen arkielämään, mutta mukana on myös katkelmia luksusesineistöstä. Esineistöä on esillä Porvon museossa.

Harvinaisten lehtokasvien ja kallion liepeen iäkkään puuston ansiosta Husholmen on myös luonnonsuojelukohde. Saarella tehtiin vuonna 1992 suuri perusraivaus, ja kohteessa on sen jälkeen jatkuva perushoito, joka pitää jäänteet avoimena ja tuo paikan esiin eri suunnista. Sinne johtaa polku, ja vuonna 2016 saaren omistaja Bosgårdin kartano ja Museovirasto avasivat linnanpaikkaa kiertävän pysyvän ulkoilmanäyttelyn.