Aborchin linna – kadonnut Satakunnan voutikunnan keskus

Miksi Aborchin linna rakennettiin?

Aborchin linna perustettiin kuningas Albrekt Mecklenburgilaisen käskystä vuonna 1367 puretun Kokemäen linnan seuraajaksi. Edeltäjänsä tapaan se toimi Satakunnan voutikunnan hallintopaikkana. Linna oli siis hallinnollinen järjestely, joka syntyi vanhan linnan paikalle jääneen tehtävän jatkajaksi.

Vuodelta 1387 oleva Jeppe Djäknin ja Albrekt Mecklenburgilaisen sopimus ei vielä sisällä Aborchia. Tämän perusteella rakentaminen ajoittuu vuosien 1387 ja 1395 välille. Lyhyt ajoitus on yksi syy siihen, miksi linnan paikka on jäänyt epäselväksi.

Aborchin nimi kertoo joesta. Suomenkielinen Jokilinna sopii siihen kuvaan, joka asiakirjojen ja sijaintiehdokkaiden kautta muodostuu: linnaa on etsitty Kokemäenjoesta ja sen suulta, ei kaukaa sisämaasta.

Milloin Aborchin linna mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa?

Linna esiintyy asiakirjoissa ensimmäisen kerran elokuussa 1395. Tuolloin Suomen laamanni Jeppe Djäkn luovutti hallussaan olleet linnat ja voutikunnat Knut Bonpoika Gripille. Kirjeessä mainitaan Turun linna, Uudellamaalla sijaitseva Wartholman linna, Vreghdenborchin linna sekä Satakunnassa sijaitseva Aborchin linna voutikuntineen.

Vreghdenborch tarkoittaa Eurajoella ollutta Liinmaan linnaa. Aborchin sijainti sen sijaan jäi kirjeessäkin vain maakunnan tasolle. Samassa luovutuksessa olleet linnat tulivat myöhemmin samaan poliittiseen käyttöön.

Keväästä 1398 lähtien Aborch toimi jonkin aikaa Vitaaliveljien sekä kuningatar Margareeta I:n vastaisen opposition tukikohtana, kuten muutkin Knut Bonpoika Gripin haltuun joutuneet linnat. Pääosa Vitaliaaneista poistui keväällä 1399, mutta osa heistä jäi pysyvästi linnojen palvelukseen.

Miksi Aborchin linna lakkautettiin?

Aborch lakkautettiin viimeistään 1410-luvun loppuun mennessä yhdessä Liinmaan linnan kanssa. Uuden Kokemäenkartanon linnaläänin keskuspaikaksi tuli myöhemmin Kokemäenkartano. Hallinnollinen painopiste siirtyi pois lyhytaikaisesta linnasta, eikä Aborchin vaihe jatkunut pitkälle 1400-luvulle.

Linnan purettiin jo 1400-luvun alkupuolella. Tämä selittää osaltaan sitä, miksi paikasta on jäänyt niin niukasti varmoja merkkejä. Asiakirjat antavat ajoituksen ja tehtävän, mutta eivät osoita yhtä kiistatonta sijaintia.

Missä Aborchin linna sijaitsi?

Aborchin linnan paikaksi on ehdotettu yleisimmin kolmea eri paikkaa: Harolan linnaluotoa, Kokemäen linnaa tai nykyisen Porin kohdalla Kokemäenjoen suulla sijainnutta saarta. Jos Aborch olisi sijainnut samalla paikalla kuin Kokemäen linna, sitä ei olisi varsinaisesti purettu vuonna 1367. Varustusta olisi ainoastaan kevennetty ja siitä olisi muodostettu tavallinen kuninkaankartano. Asiaa viimeksi tutkineen Tapio Salmisen mukaan tämä olettamus ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Neljäs mahdollinen paikka on Kokemäellä vajaat puolitoista kilometriä Linnanluodosta yläjuoksulle päin sijaitseva Isoluoto. Kokemäenkartanon edustalla olevalla Isoluodolla oli vielä 1870-luvulla jäljellä tiilestä muurattuja rakenteita. Saaresta on löydetty muun muassa kaksi 1300-luvun nuolenkärkeä, joten siellä on ollut jonkinlaista toimintaa jo kyseisen vuosisadan jälkipuoliskolla.

Isoluodon tulkintaa hämärtää kartanon vaihe. Kokemäenkartano sijaitsi aikoinaan Isoluodolla, josta se siirrettiin joen etelärannalle vuonna 1664. Osa jäännöksistä kuuluu joka tapauksessa kartanon rakennuksiin.

On myös arveltu, että Aborch olisi sijainnut Liinmaan ja Korsholman tavoin jokisuussa olevalla saarella. Korsholman linna oli puolestaan Suomen pohjoisin aseellinen tukikohta, ja sen vaiheista kerrotaan tarkemmin sivulla Korsholman linna Mustasaaren ja Vaasan vaiheissa. Jokisuisto kuului vielä tuolloin Kokemäen pitäjän yhteismaihin, joten Kokemäen linnan purkamisen jälkeen kruunun haltuun olisi voitu ottaa jokin saari ja perustaa sille uusi linna. Tämä saari sijaitsi jossakin Ulvilan keskiaikaisen kaupungin ja Porin nykyisen keskustan välillä.

Jokisuistoon sijoittamista tukee seikka, että paikalla on todennäköisesti ollut jonkinlainen linnoitus jo ennen vuonna 1558 tapahtunutta Porin kaupungin perustamista. Juhana Herttuan antamassa Porin perustamisasiakirjassa mainitaan paikalla sijainnut linnoitus. Tämä vanhempi varustus olisi sitten antanut nimensä uudelle kaupungille.