Linnat ja linnoitukset

Wartholm: Uudellemaalle katoanut keskiaikainen linna

Lyhyesti

Wartholm eli Wartholman linna oli Uudenmaan historiallisen maakunnan alueella sijainnut keskiaikainen linna, jonka tarkkaa sijaintipaikkaa ei tunneta. Se mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran 15. elokuuta 1395 ja ”uutena” linnana, mutta se purettiin todennäköisesti jo muutaman vuoden kuluessa Nyköpingin resessin päätöksellä. Linnasta on jäljellä vain harvoja merkintöjä.

  • Keskiaika
  • Uusimaa
  • Linna

Missä Wartholmin linna mainitaan asiakirjoissa?

Linna esiintyy lähteissä vain harvoin, mikä on tekee siitä poikkeuksellisen arvoituksen keskiajan linnojen joukossa. Ensimmäinen maininta on 15. elokuuta 1395 Turussa päivätystä sopimuksesta, jossa Suomen laamanni Jeppe Djäkn luovutti hallussaan olleet linnat ja voutikunnat Knut Bonpoika Gripille.

Sopimus käsitti luettelon linnoista: Turun linna ja sen voutikunta, Ahvenanmaan Kastelholman linna ja sen voutikunta, Aborchin linna Satakunnassa sekä Liinmaan linna. Näiden joukossa luetellaan myös uusi Wartholman linna, joka sijaitsi voutikuntansa kanssa Uudellamaalla.

Toinen maininta löytyy linnan päällikkönä toimineen ritarin Johan Dumen kirjeestä, jonka hän lähetti Tallinnan raadille vuosien 1396 ja 1398 välisenä aikana. Kirjeessä hän ilmoitti vitaliaanien kaapanneen linnan satamasta aluksia.

Mitä Wartholmin nimi tarkoittaa?

Nimen loppuosa tulee ruotsin kielen sanasta holm, joka tarkoittaa saarta. Alkuosa saattaa puolestaan juontua saksankielisestä sanasta Warte, vartiotornia – sama sana esiintyy esimerkiksi Wartburgin linnan nimessä. Nimi viittaisi siis paikkaan, joka oli sekä saarella että vartiointikäytössä.

Linnan kohtalo sinetöitiin nopeasti. Vuonna 1396 Nyköpingin resessi eli herrainpäivät antoi kuningatar Margareetalle ja kuningas Eerik Pommerilaiselle luvan purkaa ne linnat, jotka oli rakennettu Albrekt Mecklenburgilaisen valtaan tulon jälkeen. Wartholm mitä todennäköisimmin kuului näihin purettuihin linnoihin. Koska linna oli toiminnassa vain joitakin vuosia, ei sen paikasta jäänyt juuri mitään muistiin.

Missä Wartholmin linna on voinut sijaita?

Koska linna itsensä on kadonnut ja lähteet ovat niukkoja, tutkijat ovat ehdottaneet sijaintipaikaksi useita Uudellemaalle ja sen lähelle sijoittuvia linnoja ja linnamäkiä:

Osa näistä on helppo sulkea pois. Högholmenin linnasaari ei sijaitse Uudellamaalla, joten sitä ei pidetä todennäköisenä vaihtoehtona. Junkarsborg taas kuului Raaseporin voutikuntaan, joka oli 1380- ja 1390-luvuilla Tord Rörikinpoika Bonden alaisuudessa – sama pätee itse Raaseporin linnaan, jota ei siksi ole edes ehdotettu Wartholmin paikaksi.

Vartiokylän linnavuoren ajoitus sopii nykytutkimuksen mukaan Wartholmiin, mutta sen muinaislinnamaiset rakenteet, vaatimattomuus ja sijainti aivan voutikunnan länsireunassa ja Sibbesborgin lähellä vähentävät sen mahdollisuuksia. Porvoon linnamäkeä ei voi täysin sulkea pois, vaikka se ei 1300-luvulla sijainnutkaan saarella – tosin C. J. Gardberg on huomauttanut, että linnojen holm-nimet eivät enää myöhäiskeskiajalla olleet yhteydessä topografiaan.

Mikä on Wartholmin linnan todennäköisin sijainti?

Vahvimmat vaihtoehdot ovat Porvoon Husholmen ja Sipoon Sibbesborg eli Sipoonlinna. Tällä hetkellä Husholmen on pidetään todennäköisempänä, sillä sen vedenalaisesta paaluvarustuksesta on saatu 1300-luvun jälkipuoliskolle sijoittuvia dendrokronologisia ajoituksia.

Siitä huolimatta kysymys jää avoimeksi. Wartholm on esimerkki siitä, miten lyhytiksi jäänyt rakennus voi kadota jäljiltään niin perusteellisesti, että jäljellä on vain kaksi kirjallista mainintaa ja nimi, joka viittaa saareen ja vartiotorniin. Samaan tapaan keskiaikaisen puolustusrakentamisen jälkiä voi nähdä muuallakin Uudellamaalla, kuten Vartiokylän linnavuori – keskiaikainen puolustusvarustus Helsingissä -kohteessa, jonka mäen rinteillä ovat edelleen näkyvissä puisten rintavarustusten kiviset perustukset.