Iitin historia: kirkkopitäjästä maakunnan vaihdokseen

Milloin ja mistä Iitin kirkkopitäjä perustettiin?

Iitin kirkkopitäjä perustettiin vuonna 1539 Hollolan kirkkopitäjästä. Perustamispaikka oli silloisten Hollolan, Lappeen sekä Vehkalahden kirkkopitäjien ja Hämeen ja Karjalan raja-alueella. Hollolan yhteys on Iitin varhaisvaiheessa selkeä, ja siitä voi lukea lisää Hollolan historiasta.

Alueen asema rajalla näkyi myöhemmin valtakunnanrajassa. Vuosina 1743–1812 Ruotsin ja Venäjän raja kulki Iitin itäpuolitse. Raja teki Iitistä paikan, jonka hallinnollinen ja alueellinen suhde ympäröiviin pitäjiin ja maakuntiin muotoutui pitkän ajan kuluessa.

Iitin läänihistoria alkaa Hämeen läänistä, joka kesti vuodet 1634–1831. Sen jälkeen Iitti kuului Uudenmaan lääniin vuodet 1831–1948. Läänijako ei ollut pelkkä nimimuutos: se kertoo siitä, miten kunta oli eri aikoina liitetty eri hallinnollisiin kokonaisuuksiin.

Miten rautatie vaikutti Iitin Kausalasta tulemiseen?

Riihimäki–Pietari-radan rakentaminen 1860-luvun lopulla vaikutti siihen, että Iitin kirkonkylä jäi syrjään ja Kausalasta alkoi muodostua kunnan keskustaajama. Radan linjaus muutti kunnan painopistettä käytännön tasolla: keskustaajaman kasvu alkoi suuntautua Kausalaan.

Iitistä erotettiin Valkeala vuonna 1640, Jaala vuonna 1879 ja osittain Kuusankoski vuonna 1921. Kuusankosken itsenäistymisen myötä Iitti menetti suurimman osan teollisuusseuduistaan. Kouvolan seutu mainitaan myöhemmässä maakuntakeskustelussa, ja Kouvolan suuntaan liittyvää taustaa avaa Kouvolan historia.

Jaalan kunnan, Orimattilan kunnan ja Artjärven entisen kunnan tapaan Iitti oli ennen kuulunut Uudenmaan lääniin. Iitin kunta siirrettiin entisen Viipurin läänin länsiosaan Pariisin 1947 rauhansopimuksen jälkeen 1945 perustettuun Kymen lääniin. Historia-osuuden mukaan Iitti kuului aiemmin Uudenmaan lääniin, kunnes se siirrettiin vuonna 1948 osaksi Kymen lääniä ja Kymenlaakson maakuntaa.

Mihin lääneihin ja maakuntiin Iitti on kuulunut?

Iitin lääni- ja maakuntahistoria jatkui Kymen läänissä vuodet 1949–1997 ja Etelä-Suomen läänissä vuodet 1997–2009. Kymenlaakson maakuntaan Iitti kuului vuodet 1997–2021. Ennen vuotta 2021 Iitti kuului Kymenlaakson maakuntaan.

Iitin kunnanvaltuusto hyväksyi vuonna 2011 kunnanhallituksen esityksen, jonka mukaan Iitti siirtyisi Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan. Yksi peruste siirrolle oli se, että Iitti kuului jo Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymään. Maankäytöstä vastaavan ympäristöministeriön mielestä Iitti suuntautui selkeästi Kymenlaaksoon ja Kouvolan seutuun.

Päätös ei syntynyt kerralla. Valtioneuvosto hylkäsi Iitin ehdotuksen maakuntajaon muuttamisesta toukokuussa 2015. Kielteisen päätöksen seurauksena Iitin kunta järjesti syyskuussa 2015 neuvoa-antavan kansanäänestyksen maakunnan vaihdoksesta, jossa 90,78 prosenttia äänestäneistä kannatti Iitin siirtymistä Päijät-Hämeen maakuntaan.

Toukokuussa 2016 valtioneuvosto hyväksyi Iitin siirtymisen Päijät-Hämeen maakuntaan vuoden 2019 alussa osana suunniteltua sote-uudistusta. Sipilän hallituksen hajottua Iitin ja neljän muun kunnan sote-uudistukseen liitetyt maakunnanvaihdokset kaatuivat. Lopulta Rinteen hallitus päätti elokuussa 2019 siirtää Iitin ja muut neljä kuntaa haluamiinsa maakuntiin. Iitti liittyi Päijät-Hämeen maakuntaan 1.1.2021.

Miksi Iitti liittyi Päijät-Hämeen maakuntaan?

Iitti sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnan kaakkoisosassa. Päijät-Hämeen maakunta on Iitin maakuntahistorian viimeisin vaihe, ja se alkoi vuonna 2021. Saman maakunnan paikallishistorioita voi lukea esimerkiksi Asikkalan historiasta ja Sysmän historiasta.

Vuoden 2022 aluevaaleissa valittiin kolme iittiläistä valtuutettua Päijät-Hämeen aluevaltuustoon. Maakunnan vaihdos näkyi siten myös alueellisessa edustuksessa.

Iitin historian voi hahmottaa hallinnollisina siirtyminä: kirkkopitäjästä läänien ja maakuntien osaksi, rajan läheltä radan muovaaman keskustaajaman suuntaan ja lopulta Päijät-Hämeeseen. Päijät-Hämeen yhteydessä Lahti tulee esiin maakunnan paikkakuntana, ja sen taustoja käsittelee Lahden historia.