Ikaalisten historia: kivikautisista löydöistä Suomen vanhimmaksi kauppalaksi

Mistä Ikaalisten varhaishistoria ja asutuksen synty alkoi?

Eri puolilta Ikaalista on tehty esinelöytöjä, jotka todistavat alueella olleen asutusta jo kivikaudella. Pysyvä asutus on tullut paikannimistöstä päätellen etelästä, muinaisen Sastamalan pitäjän ydinalueen Karkun ja Hämeenkyrön suunnasta. Perimätiedon mukaan ikaalislaiset ja parkanolaiset käytiin muinoin peninkulmien päässä Karkun kirkossa.

Kyrösjärven vesistö ja Hämeenkangas olivat paljon käytettyjä kulkureittejä mahdollisesti jo toista tuhatta vuotta sitten. Hämeenkankaan pitkin kulki historiallinen Kyrönkankaantie Hämeestä Pohjanmaalle. Vesillä liikkumisen perinteitä pitivät yllä kirkkoveneet 1900-luvun alkuvuosikymmenille saakka, ja yksi ikaalislainen kirkkovene on lahjoitettu Seurasaaren ulkomuseoon Helsinkiin.

Milloin Ikaalisista tuli oma kirkkoherrakunta ja mitkä olivat sen ankarat vuodet?

Ikaalinen oli alkujaan osa Sastamalan pitäjää, jonka ydinalue oli Karkussa Kokemäenjoen varrella. Keskiajalla Ikaalinen kuului Hämeenkyröön, mutta erosi siitä vuonna 1641 kuningatar Kristiinan holhoojahallituksen määräyksellä omaksi kirkkoherrakunnakseen, Ikaalien Kyröksi. Sitä ennen Ikaalinen oli ollut Hämeenkyrön kappelina jo yli sadan vuoden ajan. Muodostuneeseen pitäjään kuuluivat myös nykyiset Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kihniö, Parkano ja Honkajoki.

Ikaalisten ensimmäinen kirkko lienee rakennettu jo keskiajalla. Sen tilalle valmistui 1640-luvulla toinen kirkko, joka oli särmikkäällä kuoriosalla varustettu pitkäkirkko. Nykyinen kirkko rakennettiin vuosina 1799–1801.

Suurina kuolonvuosina 1696–1697 kerrotaan Ikaalisissa kuolleen yli tuhat pitäjän asukasta, ja nälänhädän tuhoisia seurauksia lisäsi vähän myöhemmin puhjennut isoviha. Talven 1714 aikana sekä ruotsalaiset että venäläiset joukot kulkivat Ikaalisten kautta matkallaan Pohjanmaalle. Näiltä ajoilta on peräisin Suomen suurin rahakätkö, joka löytyi pellosta Vatsiaisten kylästä vuonna 1966. Löytö sisälsi 127 ruotsalaista ”vaskiplootua” vuosilta 1711–1740, yhteispainoltaan yli 211 kiloa.

Miksi Ikaalinen oli Suomen vanhin ja pienin kauppala?

1850-luvun lopulla Suomen taloudellinen kehitys kaipasi uusia kauppakeskuksia. Niinpä vuonna 1858 erotettiin Ikaalisten kunnasta yksi suuri tila Ikaalisten kauppalaksi, ja perustamiskirja allekirjoitettiin 21. huhtikuuta 1858. Kauppala käsitti vain nykyisen Vanhankauppalan kaupunginosan alueen. Alkuvaiheessa siellä oli vain muutamia kymmeniä asukkaita, pääosin hyvin toimeentulevia ruotsinkielisiä säätyläisiä.

Ikaalinen oli Suomen vanhin kauppala, mutta se jäi myös pienimmäksi. Läheinen Tampere vei väkeä, eikä alueella ollut tarvetta talouskeskukselle. 1920-luvulla maalaiskunnan väkiluku oli noin 12 500, mutta kauppalan hädin tuskin 250. Kauppala oli koko historiansa ajan epäitsenäinen: sillä oli vain rajoitettu itsehallinto-oikeus, ja maalaiskunta verotti myös kauppalan asukkaat, joilla oli puolestaan äänioikeus molempien kunnallisvaaleissa. Maalaiskunta myönsi kauppalalle vuosittain avustuksia muun muassa kunnallisteknisiin töihin.

Talouselämää kuitenkin oli. Ensimmäinen kylpylaitos perustettiin paikkakunnalle jo 1884, ja vuonna 1902 Ikaalinen sai oppikoulun ensimmäisenä maaseutupitäjänä koko Suomessa – suomenkielisenä. Jämijärvi erosi Ikaalisista vuonna 1908.

Mitä Ikaalisissa tapahtui sisällissodasta nykypäivään?

Sisällissodan aikana Ikaalien kauppalasta muodostui yksi valkoisten tärkeimmistä tukikohdista Satakunnan rintamalla. Kyröskosken suunnalta tulleet punaiset yrittivät vallata kauppalan ja kirkonkylän helmikuussa ja maaliskuussa 1918. Kauppala oli jo joutumaisillaan saarroksiin, kunnes eversti Ernst Linderin johtamat valkoiset saivat 10. maaliskuuta saapuneiden pohjalaisten apujoukkojen tukemana punaiset työnnetyiksi takaisin Hämeenkyrön puolelle ja kohti Tamperetta. Samaa Pohjanmaan suuntaa edustaa myös Uusikaarlepyy Lapuanjoen suulla, jossa käytiin Juuttaan taistelu syyskuussa 1808.

Liikenneyhteydet paranivat 1900-luvun mittaan, ja kolmostien vilkas Tampere–Vaasa-osuus kulkee nykyäänkin aivan kaupungin ohitse. Pohjanmaan radan Tampere–Seinäjoki-rataosuus kulkee kuitenkin harvaväkisen itäosan halki kaukana keskustasta, eikä vuoden 1938 Haapamäki–Pori-ratakaan juuri hyödyttänyt paikkakuntaa. Liikenneyhteyksissä pohjoinen naapurikaupunki Parkano on vetänyt selvästi pitemmän korren. Ikaalinen on kuitenkin ollut ja on yhä koulutus-, kauppa- ja hallintopaikkakunta, ja se on tunnettu kylpylästään, Sata-Häme Soi -festivaalista ja Ikaalien Tarmon pesäpalloperinteestä.