Kapatuosia – Hollolan linnavuori

Missä Kapatuosian linnamäki sijaitsee?

Kapatuosian linnamäki on selväpiirteinen pohjois-etelä-suuntainen moreeniharju. Sen huipulla on luontainen tasanne, kooltaan 60×30 metriä, ja huippu kohoaa 56 metriä Vesijärveä korkeammalle. Harju on Ensimmäisen Salpausselän aikainen.

Paikka on lähellä Hollolan keskiaikaista kivikirkkoa, ja se kuuluu samaan kirkonkylän ympäristöön, jota voi lähestyä myös Hollolan historian kautta. Mäen ympäristössä ja huipun kautta kulkee kävelypolkuja. Polku johtaa huipulla sijaitsevalle näkötornille, josta avautuu näkymä Vesijärvelle.

Näkötorni rakennettiin 1900-luvun alkupuolella, ja sitä käytettiin ilmavartioasemana jatkosodan aikana. Torni kunnostettiin perusteellisesti 1998–1999, ja sitä kunnostettiin myös vuonna 2016. Tornin vierellä on opastetaulu, ja mäen ympäri kiertää kyltein merkitty luontopolku.

Mitä Kapatuosian kaivauksissa on löydetty?

Kapatuosianmäen arkeologisissa kaivauksissa on löydetty jäännöksiä puisista varustuksista ja rakennuksen perustus. Niiden ikää ei ole pystytty määrittämään. Kaivauksien löytömateriaali tukee hyvin väitettä, jonka mukaan mäki olisi ollut ainakin keskiaikainen pakolinna.

Linnavuorella on suoritettu arkeologisia kaivauksia vuosina 1962–1963 ja 1965 Jouko Voionmaan johdolla sekä vuonna 1998 Hannu Takalan ja vuonna 1999 Hannu Poutiaisen johdolla. Kohde on tarkastettu vuosina 1962 Pirkko-Liisa Lehtosalon, 1963 Helmer Salmon, 1997 Hannu Takalan ja 2004 Antti Bilundin toimesta.

Kaivauksien löytömateriaalina on yli 300 hopearahojen katkelmaa, joiden lyöntivuodet on onnistuttu sijoittamaan vuosille 700–1000 jaa. Muut löydöt ajoittuvat 1000-luvun lopulta vuoden 1200 tienoille ja 1500-luvulle sekä uuteen aikaan. Mäen huipulta löytyi myös mesoliittiseen kivikauteen ajoittuva liesi sekä runsaasti kvartsi-iskoksia, luunpalasia ja kymmenittäin viisto- ja poikkiteräisiä nuolenkärkiä. Kaikkia liesiä ei ole ajoitettu.

Linnavuoria käsittelevillä sivuilla olen tapanaan kulkea myös muihin saman aihepiirin paikkoihin, kuten Otralan linnavuoreen ja Sairilan linnavuoreen. Kapatuosian kohdalla kaivauslöydöt tekevät mäestä erityisen selvästi tutkitun kohteen.

Miten Kapatuosian harju on syntynyt jääkaudella?

Linnamäki on otettu mukaan Salpausselkä Geoparkiin suositeltaviin vierailukohteisiin. Perusteina on viime jääkauden loppuvaiheen jäätikköjokitoiminta, joka on muodostanut harjun noin 12 000 vuotta sitten. Lisäksi harjun laen näkötornista on laaja näkymä Vesijärvelle ja ympäristön kulttuurimaisemaan.

Mäen huippu on luontainen, ja se lienee syntynyt samalle korkeudelle kuin Baltian jääjärven vedenpinta oli jääkauden jälkeen, kun mäki oli jääjärven saarena. Yoldiameren ranta on sillä tasolla, missä serpentiinipolku alkaa ja missä sijaitsee ”Muinaislinna Lain suojaama” -kyltti.

Ihmisen toiminta kivikaudella on ajoitettu karkeasti 6 000 eaa. Jäännösten perusteella he metsästivät ainakin hirveä ja majavaa. Nimi ”Kapatuosia” viitannee Kappadokiaan, jolla on oleellinen rooli etenkin ortodoksisessa kristinuskossa. Tämä kuvastanee 1000-luvun alun tilannetta, jolloin idän kirkon vaikutus ulottui itäiseen Hämeeseen asti. Ortodoksit ovat saattaneet käyttää linnavuorta puolustusasemana länttä vastaan.

Miten Kapatuosia liittyy Hollolan kirkun kansantaruna?

Kansantarun mukaan Hollolan Pyhän Marian kirkon rakensivat jättiläiset Hollo ja Martta. Tarina kertoo, että kirkkoa yritettiin rakentaa Kapatuosian mäelle, mutta yöllä peruskivet vierivät mäkeä alas paikalle, jolla ne nykyään ovat kirkon perustana. Perimätiedon mukaan edellisen puisen kirkon tuhosi Jalle-jättiläinen, joka oli Martasta mustasukkainen Hollolle. Jallen ja Martan jo kuulutetut häät olivat peruuntuneet, ja myrtynyt Jalle-jättiläinen hajotti puukirkon ja muutti sitten Hollolan kirkonkylältä Jaalaan.

Hoitoalue käsittää Kapatuosian linnamäen. Tavoitteena on saattaa alue opetus- ja nähtävyyskohteeksi ja tukea samalla alueen suojelua. Torni on kesäisin auki matkailijoille, mutta sitä käyttävät myös lintuharrastajat havaintotornina.

Päijät-Hämeen liiton lakisääteisessä maakuntakaavassa on tunnuksella SM1 osoitettu Kapatuosianmäen muinaismuistoalue. Kuvauksen mukaan kyseessä on Hollolan kirkonkylässä sijaitseva muinaislinna, joka sijaitsee laajalla Kastari-Hatsina-Kutajoen kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alueella. Maakuntakaavamerkinnän SM1 pinta-alaksi on määritelty 6,6 hehtaaria. Samaa muinaislinnojen aihepiiriä lähestyy myös Kauttuan linnavuori. Muinaislinnoja toki riittää muuallekin Suomeen, sillä viikinkiajalla käytössä olleet kivivallit ovat yhä nähtävillä myös Borgbodan linnavuorella Saltvikissä Ahvenanmaalla.