Korppoon kirkko – Pyhän Mikaelin kivikirkko

Mikä on Korppoon kirkko ja missä se sijaitsee?

Korppoon kirkko sijaitsee Korppoon kirkonkylässä Parainen kaupungissa Varsinais-Suomen maakunnassa. Ruotsiksi nimi on Korpo kyrka tai S:t Mikaelskyrkan.

Kirkkoa on kutsuttu myös Pyhän Mikaelin kirkoksi, koska se on pyhitetty Arkkienkeli Mikaelille. Kivikirkko on rakennettu 1430- tai 1440-luvulla.

Museovirasto on määritellyt Korppoon kirkon valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Määritelmä kertoo paikan arvosta, mutta kirkon vaiheet avautuvat parhaiten rakennuksen ja esineistön kautta.

Mistä Korppoon kirkon korkea ikä näkyy?

Vain harvoissa Suomen kirkoissa on keskiaikainen kuori. Kuorirakennuksen esiintyminen osoittaa kirkon korkeaa ikää.

Korppoon kirkko on yksi näistä seitsemästä. Muut ovat Hammarlandin kirkko, Finströmin kirkko, Nousiaisten kirkko, Turun tuomiokirkko, Naantalin kirkko ja Rauman kirkko.

Korppoon kirkossa on myös keskiaikainen torni. Tornia on mahdollisesti käytetty puolustustornina. Sitä ei siis rakennettu kelloja varten, vaan se toimi linnoituksena, jonne paettiin levottomina aikoina.

Kirkontornissa ovi on itse kirkon muurissa korkealla pohjoisseinällä. Näin tornista yritettiin tehdä niin hankalapääsyinen kuin mahdollista. Nykyään torniin pääsee myös kirkon sisältä.

Tornin ikkuna-aukot ovat ulkoseinältä hyvin kapeita, mutta levenevät nopeasti sisäänpäin. Rakenne on sellainen, että jousimies saattoi ampua eri suuntiin ja samalla olla itse hyvin suojassa.

Samalla korkeudella mainitun oven kanssa tornia kiertää joukko reikiä. Ne ovat ehkä toimineet ulkonevien palkkien kiinnityksinä ja tarjonneet kulkureitin.

Järjestäytyneempien ja rauhallisempien aikojen saapuessa tornia ei enää tarvittu puolustustarkoituksiin. Sen sijaan torni sai kenties toimia papin asuntona. Korkealla tornissa on suuri takka muurattuna tornin kulmaan. Takka on varustettu kivilattialla ja kahdella putkella, joista savu pääsi ulos.

Ei voida varmuudella sanoa, käytettiinkö tornia todella puolustukseen. On myös mahdollista, että kaikki nämä järjestelyt ovat vain puolustuskirkkojen kopiointia. Korppoo oli keskellä Ruotsin ja Suomen välistä purjehdusreittiä. Kaikki suuret kuljetukset tapahtuivat vesitse, ja levottomina aikoina vihollisen hyökkäystä voitiin aina odottaa.

Millaiset holvit ja seinämaalaukset Korppoon kirkossa on?

Kirkon sisäkatto holvattiin 1400-luvulla. Kun kirkkoa restauroitiin vuosina 1952–1953, esiin tuli suuri määrä keskiaikaisia seinämaalauksia.

Maalaukset oli ylimaalattu 1600-luvulla. Ne ovat luonteeltaan hyvin yksinkertaisia.

Maalausten katsotaan olevan kotimaisten taiteilijoiden tekoa 1400-luvun jälkipuoliskolla. Pyhimys- ja faabelihahmojen vieressä on myös useita aluksia, niin sanottuja koggeja.

Maalaukset tuovat esiin kirkon myöhäiskeskiaikaisen kerrostuman. Ne kuuluvat samaan kokonaisuuteen holvatun tilan kanssa, eivät irrallisina kuvina.

Mitä keskiaikaista esineistöä Korppoon kirkosta on säilynyt?

Kustaa Vaasan toimeenpaneman keskiaikaisten kirkkoaarteiden takavarikoinnin yhteydessä Korppoon kirkko menetti Ruotsin valtiolle useita esineitä. Joukossa olivat kalkki ja pateeni, kultaamattomat, sekä kultaamaton öylättirasia.

Luettelossa mainitaan myös pieni hopealusikka, luultavasti ehtoollislusikkana käytetty, sekä kullattu hopeinen monstranssi ja kullattu kuparinen monstranssi. Lisäksi vietiin kultaamaton risti ja neula, luultavasti viitan pidike tai vastaava.

Kirkossa on ollut myös Suomen vanhin puuveistos, Korppoon madonna. Se on valmistettu Reininmaalla noin vuonna 1225. Nykyään sitä säilytetään Kansallismuseossa Helsinki kaupungissa.

Takavarikoista huolimatta kirkossa on nykyään runsaasti keskiaikaista esineistöä. Siihen kuuluu useita puuveistoksia, muun muassa Madonna ja lapsi, tehty noin 1400 Reininmaalla, sekä Alexandrian Katariina, Pyhä Olof, Pyhä Göran, krusifiksi ja Arkkienkeli Mikael.

Kirkossa on myös alttarikaapin 15 veistosta. Itse kaappi rakennettiin 1950-luvulla.

Kirkon ehkä arvokkain esine on kuorin ja runkohuoneen välillä oleva kuorilehteri 1400-luvulta. Keskiajalla se toimi saarnastuolina. Hyvin harva kuorilehteri on säilynyt. Korppoon kirkossa oleva on Suomen ainoa.

Mitä saarnastuolia, alttaritauluja ja urkuja Korppoon kirkossa on?

Etelän puolelle sijoitettu saarnastuoli on vuodelta 1646. Samalta ajanjaksolta ovat peräisin kirkon penkit.

Urut rakensi A. Thulé Kangasalta vuonna 1870. Ne on viimeksi restauroitu 1975.

Vanhimman ja suurimman alttaritaulun maalasi Gabriel Gotthard Sveidel vuonna 1792. Taulun nimi on Ehtoollisen asettaminen.

Nuorimman alttaritaulun tekivät A. ja V. Munsterhjelm vuonna 1905. Se esittää Kristusta Getsemanessa.

Näissä esineissä näkyvät kirkon myöhemmät vuosisadat. Keskiaikainen runko on säilynyt, mutta sisustus on täydentynyt eri aikoina.