Kuitia – keskiaikainen kartanolinja Paraisilla

Mikä on Kuitian linna ja kuka sen rakensi?

Kuitian linna seisoo Paraisten kaupungissa Lemlahdensaaren pohjoisosassa. Kivilinna rakentamisen pani alulle valtaneuvos Joachim Fleming oletettavasti 1480-luvulla, ja rakennuksen viimeisteli hänen poikansa, amiraali ja valtaneuvos Erik Fleming. Paikka oli jo aiemmin mainittu asuttuna kartanona 1400-luvun alussa.

Kartanon varhaisin tunnettu omistaja oli Turun piispa Maunu Tavast. Vuonna 1439 hän lahjoitti kartanon veljelleen Jöns Olofinpojalle ja tämän vaimolle Marta Klauntyttärelle, joka oli Turun linnan päällikön Klaus Lydekenpoika Djäknin tytär. Joachim Fleming oli Marta Klauntyttären tyttärenpoika ja peri Kuitian vuonna 1477.

Linna muurattiin luonnonkivistä, ja tiiltä käytettiin vain ovien ja ikkunoiden pieliin sekä kellariholveihin. Kellarikerroksen päällä on kolme kerrosta, joihin pääsee keskellä taloa olevaa portaikkoa. Eteläpäässä on poikittain kivinen siipirakennus, joka lienee rakennettu samaan aikaan päälinnan kanssa, mutta josta mahdollisesti purettiin myöhemmin kaksi ylintä kerrosta.

Miksi Kuitian linna rakennettiin rannikon tuntumaan?

Kuitia sijaitsee nykyään 400 metriä merestä, Pitosalmesta. Keskiajalla meri lainehti paljon lähempänä kartanoa, sillä lähimmät rantapellot ovat alle kymmenen metriä nykyistä merenpintaa korkeammalla. Kivilinna rakennettiin levottomina aikoina, jolloin juutit purjehtivat ja ryöstivät Suomen rannikkoa, joten sillä oli varmasti myös puolustuksellinen tarkoitus.

Aivan lähistöllä kohoaa meren puolelta jyrkkärinteinen Råbäckbergen, korkea mäki, joka on saattanut olla muinainen linnavuori. Rannikon linnoitteista kiinnostuneelle Kuitia on luonteva osa samaa jatkumoa kuin esimerkiksi Raaseporin linna tai Ahvenanmaan Kastelholman linna.

Mihin Kuitian linnaa on käytetty vuosisatojen aikana?

Kivilinna on ainakin 1900-luvun alkupuolella ollut vilja-aittana. Rakennuksen kaksi ylempää kerrosta ovat kuitenkin aikoinaan sisältäneet asuin- ja juhlahuoneita. Tästä kertovat Flemingien ajoista muistuttavat maalausjäänteet kattoparruissa sekä sivupenkeillä varustetut ikkunat, joista on voitu päätellä huoneiden entinen käyttö.

Kivilinnan lähellä on tilan uusi päärakennus, joka rakennettiin 1700- ja 1800-luvulla. Kartano on ollut jatkuvasti asuttuna, ja se oli af Heurlinin suvun omistuksessa 1800-luvulta 2010-luvulle. Viimeksi kartanon omistajana oli agronomi ja maatalousyrittäjä Anders af Heurlin. Vuonna 2014 kartanon ostivat Cargotecin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin ja ympäristövaikuttaja Saara Kankaanrinta. Kartano suojeltiin asemakaavalla vuonna 1997, ja viimeisin peruskorjaus valmistui vuonna 2022. Kartanoita ja niiden vaiheita seuranneelle tämä muistuttaa esimerkiksi Malmgårdin kartanon ja Louhisaaren kartanon pitkiä sukusaagoja.

Mitä Kuitian koetilalla tehdään?

Nykyomistajat ovat perustaneet Kuitiaan koetilan, jossa harjoitetaan mahdollisimman vähän Itämerta kuormittavaa maataloutta, tutkitaan hiilensidontaa ja kehitetään ympäristöystävällisiä lannoitteita. Tilalla on yhteensä 250 hehtaaria viljelysmaata, jossa kasvaa vehnää, kauraa, ohraa ja sokerijuurikkaita. Tulevaisuudessa tilalla aletaan harjoittaa myös karjankasvatusta, ja kartano on mukana CarbonToSoil-projektissa.

Vuonna 2009 Museovirasto määritteli Kuitian kartanolinnan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Kuitia on näkynyt myös valkokankaalla: Ilmari Unhon ohjaaman vuonna 1951 valmistuneen seikkailuelokuvan Sadan miekan mies ulkokuvaukset tehtiin kartanon ympäristössä. Paikka liittyy luontevasti Paraisten historiaan, jonka kertomus jatkuu saariston muissa kohteissa.