Lappeenrannan linnoitus Linnoituksen kaupunginosassa

Miksi ja milloin Lappeenrannan kaupunki perustettiin?

Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe päätti Viipurin matkansa jälkeen vuonna 1649 uuden kaupungin perustamisesta maa- ja vesiliikennereittien solmukohtaan. Asemakaavan alueelle laati Erik Nilsson Aspegren kesällä 1649.

Kaupungin toiminnot käynnistyivät asemakaavan toteuttamisen myötä. Ensimmäinen pormestari Jochim Lenteri tuli virkaansa tässä vaiheessa. Tukholman valtiopäivillä 20. syyskuuta 1652 päätettiin Lappeenrannan erityisoikeuksista. Aspegren luovutti erityisoikeudet maaherra Johan Rosenhanelle vuoden 1653 alussa.

Uudenkaupungin rauhan jälkeen Ruotsi asetti rajakomission syksyllä 1721. Kenraali ja valtaneuvos Axel Löwen otti vastaan rajakomissaarin viran. Vuonna 1722 Löwen sijoitti alueelle pienen varuskunnan turvaamaan rajankäyntiä sekä pakolaisten paluuta.

Yhteistyössä maaherra Johan Henrik Frisenheimin sekä kenraali Berndt Olof Stackenbergin kanssa päätettiin Lappeenrannan linnoittamisesta. Tervakauppaa suojaamaan pystytettiin paalutuksia sekä espanjalaisia ratsuja. Alueelle lähetettiin lisäksi 112 miestä turvaamaan kauppalaa.

Veljekset luutnantti Carl Fredrik sekä Anders Johan Nordenberg valittiin suunnittelemaan linnoitusta vuonna 1723. Pääsuunnittelijaksi määrättiin everstiluutnantti sekä majoitusmestari Jacob Johan Faber. Valtaosa linnoitustöistä tehtiin vuosien 1722–1728 aikana.

Hattupuolueen noustua valtaan 1730-luvun lopulla linnoitus sai lisärahoitusta. Lisälinnoitteita toteuttamaan määrättiin kapteeni Adamn Reinhardt Brunow. Linnoitustyöt jäivät kuitenkin kesken hattujen sodan sytyttyä.

Mitä Lappeenrannan taistelussa tapahtui?

Lappeenrannan taistelu oli Hattujen sodan taistelu. Se käytiin Lappeenrannassa ja sen ympäristössä 23. elokuuta 1741.

Vastakkain olivat Carl Henrik Wrangelin johtamat ruotsalaiset ja Peter de Lacyn johtamat venäläiset. Taistelu oli Hattujen sodan merkittävin taistelu.

Taistelun jälkeen kaupunki ryöstettiin ja poltettiin. Sen jälkeen venäläiset vetäytyivät rajan taakse omalle puolelleen.

Taistelun päätteeksi venäläiset kokosivat kaupungista vankeja ja kuljettivat heidät orjiksi Venäjälle. Wrangel itse haavoittui pahoin ja joutui vangiksi.

Miten venäläiset laajensivat Lappeenrannan linnoitusta?

Venäjän vallan alussa kaupungissa oli usein vaihtuva Venäjän rajarykmentti. Lappeenrannan linnoitusrakenteita uudistettiin ruotsalaisten jäljiltä jo 1750-luvulla.

1790-luvulla linnoituksen varustusta parannettiin kreivi Suvorovin johdolla. Hänen aikanaan valmistuivat Nikolain sarvilinnake, kruunuvarustus ja vuoden 1799 kartoissa näkyvät Kimpisen ja Pallon etulinnakkeet.

Kustaan sodan yhteydessä perustettu Saimaan laivasto muodosti kolmanneksen Lappeenrannan varuskunnasta. Läheinen, 1880-luvulta alkaen rakennettu Lappeenrannan varuskunta muodostaa linnoituksen kanssa Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupungin.

Venäjän varuskunta-aikana linnoitukseen rakennettiin Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkko. Se valmistui vuonna 1785. Se on Suomen vanhin ortodoksinen kirkko.

Miten Lappeenrannan linnoitusta on käytetty sisällissodan jälkeen?

Suomen sisällissodan jälkeen linnoituksessa toimi Lappeenrannan vankileiri. Valkoisten perustamalla leirillä oli yhteensä lähes 3 000 punavankia, joista teloitettiin arviolta 500. Leiri tuli tunnetuksi mielivaltaisista teloituksistaan.

Linnoituksen länsivalleja on kunnostettu vuodesta 2002 lähtien TE-keskuksen tuella. Aikaisempi katualue kulki aivan linnoituspenkereen juuressa. Historialliset vallirakenteet on kaivettu perustuksiltaan esiin, ja niiden päälle on rakennettu alkuperäisen mukaiset vallit.

Linnoitusniemen länsilaidan Frisenheimin redutin ja maavallien restaurointi on toteutettu 1720-luvun ilmeen mukaiseksi. Etelänpuoleisten vallien edustalla on vuonna 1850 perustettu Vanha puisto eli Pusupuisto. Siellä sijaitsee Otto-Iivari Meurmanin suunnittelema laululava vuodelta 1926. Lava kunnostettiin vuonna 2017.

Linnoituksen rakennuksissa toimivat muun muassa Etelä-Karjalan museo, Lappeenrannan taidemuseo, kulttuuri- ja tapahtumakeskus Kehruuhuone, Kahvila Majurska ja Ratsuväkimuseo. Uusin rakennus on Yleisradion aluetoimituksen talo vuodelta 1972.

Linnoituksen yö -niminen kaupunkifestivaali järjestettiin aiemmin vuosittain heinäkuun lopulla linnoituksen alueella ja sen läheisyydessä. Vuosina 2013–2015 linnoituksessa järjestettiin Rakuuna Rock -festivaali. LUT-yliopiston ylioppilaskunta LTKY järjestää vuosittain vappuna linnoituksen eteläisen portin viereisillä valleilla perinteisen Wapunpäivän piknikin.