Mäntsälän historia: erämaasta kartanopitäjäksi

Miten Mäntsälä syntyi erämaasta kappeliseurakunnaksi?

Keskiajalla Mäntsälä oli hämäläisten erämaata. Mustijoki ja Mäntsälänjoki muodostivat tärkeän kulkuväylän Hämeen ja Suomenlahden välillä.

Ensimmäinen vakituinen asutus saapui Mäntsälään jokia pitkin, mahdollisesti keskiajalla. Mäntsälästä tehtiin Porvoon alainen kappeliseurakunta vuonna 1585.

Tällöin Mäntsälään rakennettiin paikkakunnan ensimmäinen kirkko. Vuonna 1616 Mäntsälä itsenäistyi omaksi seurakunnakseen.

Kaikki Mäntsälän kirkot ovat sijainneet nykyisellä kirkonmäellä. Nykyinen kirkko on kolmas tai mahdollisesti neljäs. Sen suunnitteli arkkitehti Jean Wik ja se vihittiin käyttöön vuonna 1866.

Miten kartanot ovat vaikuttaneet Mäntsälän maanomistukseen?

Mäntsälä oli kartanopitäjä, jossa maat kuuluivat kartanoille. Lähes joka kylässä oli kartano ja niillä oli suuri merkitys paikkakunnan historiassa.

Moni kartanoista syntyi 1600-luvulla, jolloin maita annettiin aatelisille läänityksinä. Kunnan kautta kulkevat Helsinki–Lahti-moottoritie ja -rautatie sekä Kehä V.

Vuoden 1918 torpparilaki antoi torppareille ja mäkitupalaisille oikeuden lunastaa viljelemänsä maat. Sen myötä kartanoiden maaomistus hupeni, mutta niiden asema oli merkittävä vielä 1920-luvulla.

Toisen maailmansodan jälkeen Mäntsälään muutti noin 2 000 evakkoa. Kartanoiden maat supistuivat huomattavasti, kun niitä lunastettiin siirtoväen asuttamiseksi. Siirtoväen tulon myötä alkoi voimakas uudisrakentaminen ja väkiluku lähti vahvaan kasvuun.

Mikä on Mäntsälän yhteydessä kerrottu romanssitari keisari Aleksanteri I:stä?

Tarinan mukaan keisari Aleksanteri I olisi ihastunut Mäntsälän kartanon tyttäreen Ulrika Möllersvärdiin Porvoon valtiopäivillä. Keisari myös vieraili Mäntsälän kartanossa.

Perimätieto kertoo, että pari vuotta myöhemmin neiti Möllersvärd kutsuttiin keisarilliseksi hovineidoksi. Tarinaa keisarin ja Möllersvärdin romanssista on käsitelty Mika Waltarin kirjassa Tanssi yli hautojen ja sen pohjalta tehdyssä elokuvassa.

Mäntsälään perustettiin kansankirjasto 1840-luvulla. Kirkkoherra Abraham Ehnroos vaikutti kirjaston perustamiseen ja hänen testamenttinsa avulla Mäntsälään perustettiin ensimmäinen kansakoulu 1870-luvulla. Oppikoulu perustettiin vuonna 1945 ja lukio vuonna 1954.

1800- ja 1900-lukujen taitteessa Mäntsälä tuotti puolet Suomen tulitikuista. Paikkakunnalla oli seitsemän tulitikkutehdasta. Suurin oli Saaren Tulitikkutehdas, joka sijaitsi Saaren kartanon alueella.

Missä rakennuksissa Mäntsälän kunnan asioita on hoidettu?

Mäntsälän kunnan asioita on hoidettu kolmessa eri rakennuksessa. Kirkonmäellä sijaitseva pitäjäntupa valmistui 1850-luvulla.

Väinö Siikosen suunnittelema kunnantalo valmistui 1935 myös kirkonmäelle. Nykyään käytössä on Arto Sipisen suunnittelema kunnantalo, joka valmistui vuonna 1992. Samana vuonna Mäntsälässä järjestettiin asuntomessut.

Mäntsälän kunnanvaltuuston kommunistiset jäsenet Antti Ahtio, Kalle Leskinen ja Konstantin Talvio joutuivat Lapuanliikkeen kyydityksen kohteeksi kesäkuun 27. ja 28. päivien välisenä yönä vuonna 1930.

Mäntsälän kapina alkoi Ohkolan työväentalolta 27. helmikuuta 1932, kun Lapuan liikkeen kannattajia tuli estämään SDP:n kansanedustaja Mikko Erichin puhetta. Työväentaloa kerääntyi piirittämään 400 miestä, pääosin mäntsäläläisiä. Yhteenotto kärjistyi ammuskeluksi, jossa kukaan ei loukkaantunut.

Piirittäjät kokoontuivat kirkonkylään suojeluskuntatalolle, jossa saivat tietää, että heidät oli määrätty vangittavaksi. He päättivät puolustautua ja ryhtyä kapinaan. Kapinalliset saivat henkiseksi johtohahmokseen Artturi Vuorimaan, joka piileskeli poliisia Mäntsälän Sääksjärvellä.

Seuraavana päivänä Vuorimaa laati kapinallisten julistuksen tasavallan presidentille. Siinä vaadittiin hallituksen eroamista ja marxilaisuuden kieltämistä. Kapinalliset ottivat kirkonkylän puhelinkeskuksen valvontaansa ja rajoittivat nimismiehen toimintaa. Enimmillään kapinallisia oli Mäntsälässä vähän yli 500.

Liikkeen keskusjohto ilmoitti 29. helmikuuta Hämeenlinnasta, että se johtaa kapinaa. Samana päivänä tasavallan suojelulaki tuli voimaan. Presidentti P. E. Svinhufvud piti 2. maaliskuuta radiopuheen ja otti 4. maaliskuuta vastaan lähetystön Mäntsälästä. Kapinan johtajat pidätettiin 6. maaliskuuta. Alueen viereen valmistui Mäntsälän rautatieasema vuonna 2006, kun Lahden oikorata valmistui. Myös rautatie on kasvattanut Uudenmaan taajamia aiemmin, sillä Järvenpää kehittyi Tuusulan kylästä rautatien ja asemanseudun rakentamisen myötä omaksi kaupungikseen. Naapurikunnan Kärkölän historia kertoo, että Kärkölä erotettiin Hollolan emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 4.11.1867.