Naantalin historia: luostarikaupungista kylpyläksi

Mistä Naantalin luostari sai alkunsa?

Kirkkolliskokous esitti vuonna 1438 luostarin perustamista Ruotsi-Suomen itäiseen osaan. Luostari perustettiin ensin Maskun Karinkylään, mutta paikka osoittautui epäsopivaksi.

Myös Perniön Pyhäjokea harkittiin. Ratkaisu saatiin 23.8. 1443, kun kuningas Kristofer Baijerilainen vahvisti, että luostari rakennetaan silloisen Raision Ailostenniemeen.

Naantalin luostari ja sen alaisuuteen rakennettu kaupunki saivat privilegion kauppapaikalle. Suurin osa ensimmäisistä nunnista saapui emoluostari Vadstenan luostarista.

Nunnat kirjoivat kirkkotekstiilejä, mutta kutoivat myös käsineitä ja sukkia. Heidän sukissaan oli jotain, mitä Suomessa ei vielä tunnettu: muotoillut kantapäät. He myös opettivat käsityötaitojaan paikallisille asukkaille.

Luostarin yhteyteen vuosina 1443–1462 rakennettu kirkko on kaupungin ainoa luostariajoilta säilynyt rakennus. Sama rakennus tunnetaan nykyään nimellä Naantalin kirkko. Luostari oli keskiajalla tärkeä pyhiinvaelluskohde.

Miten Naantali selvisi uskonpuhdistuksen jälkeisestä lamasta?

Luostari suljettiin 1500-luvulla uskonpuhdistuksen jälkeen, kun viimeinen nunna kuoli. Kustaa Vaasa oli kieltänyt markkinoiden järjestämisen Naantalissa, mikä tarkoitti kaupungille suurta tulonmenetystä.

Tämä merkitsi kaupungille suurta lama-aikaa. Kaupunkilaiset saivat tuloja lähinnä villasukista. Parhaimpina vuosina sukkia kudottiin 25 000 ja niitä myytiin Turussa, Tukholmassa, Tallinnassa ja Pietarissa.

Tulipalot olivat suomalaisissa tiiviisti rakennetuissa puukaupungeissa yleisiä. Luostarinkirkko ja kaupunki paloivat vuonna 1628. Palo sai alkunsa kirkon viereisen aitan katolta, josta yritettiin ampua naakkoja.

Pietari Brahe vahvisti kaupungin privilegiot ja määräsi, että kaupunkiin piti tehdä aiempaa leveämpi Isokatu. Asukkaille annettiin kolme päivää aikaa siirtää talonsa kadun tieltä.

Vuonna 1635 pienessä satamakaupungissa oli 8 hevosta tai varsaa, 73 nautaeläintä, lähes sata lammasta, 7 sikaa ja 3 vuohta. Karjan kasvatus aiheutti kaupungissa hygieniaongelmia.

Miten Naantalista tuli kylpyläkaupunki?

Vuoden 1723 valtiopäivillä ehdotettiin, että Naantalilta poistettaisiin kauppaoikeudet ja kaupungin porvarit siirrettäisiin Turkuun. Ehdotus hylättiin.

Professori Peter Elfving huomasi Luolalanjärven rannalla sijainneen Viluluodon lähteen parantavat vaikutukset. Sillä lääkittiin esimerkiksi päänsärkyä, halvauksia, rintasärkyä, luulotautia, horkkaa, röhkää ja kihtiä, mutta vettä myyneen yrityksen liiketoiminta loppui pian.

1750-luvun lopulla kaupunki sai tullihuoneen. Sen portissa oli puinen aurinko-koriste, joka tunnettiin sittemmin Naantalin Aurinkona. Villasukkia tehtiin vuosittain vientiin noin 20 000 paria aina 1800-luvulle asti.

1800-luvun alussa kylpylätoiminta alkoi, kun Viluluodon terveyslähteelle avattiin pieni kaivohuone. Vuonna 1863 Ailostenniemeen rakennettiin uusi kylpylä, jossa vieraili joka vuosi tuhansia ihmisiä.

Miehille ja naisille oli tehty omat uimapaikat meren rannalle. Kaupungista ostettiin Naantalin piparkakkuja tai Lindbomin sisarusten valmistamia Naantalin nukkeja. Vuonna 1868 valmistui edelleen toiminnassa oleva ravintola Kaivohuone.

Miten Naantali kehittyi öljynjalostamoksi ja velattomaksi kaupungiksi?

Tupavuoreen perustettiin uusi Merikylpylä vuonna 1918. Maitse sinne pääsi kärrypolkua pitkin, mutta Turusta pääsi kylpylään myös höyrylaivalla. Kylpylä myytiin Huhtamäki-yhtymälle 1930-luvulla työntekijöiden lomapaikaksi.

Vuonna 1922 Luonnonmaan saaressa sijaitsevasta Kultarannasta tuli tasavallan presidentin kesäasunto. Saaren ja mantereen välille rakennettiin Ukko-Pekan silta.

Vuonna 1933 Naantalissa järjestettiin pohjoismainen piispainkokous arkkipiispa Lauri Ingmanin toimiessa isäntänä. Jatkosodan aikana Valtion polttoainevarastolle etsittiin paikkaa.

Neste sijoitettiin Naantaliin vuonna 1948. Se otettiin käyttöön vuonna 1957. Uolevi Raaden ja Urho Kekkosen ehdotuksesta syntynyt öljynjalostamo oli Suomen ensimmäinen. Vuonna 1960 sen viereen rakennettiin Imatran Voiman omistama hiilivoimala. Myös muualla Suomessa paikkakunnat pyrkivät houkuttelemaan teollisuutta, kuten Mikkelin länsipuolella sijaitseva Hirvensalmi, jossa Kissakosken alueella oli merkittävää teollisuutta.

Vuonna 1964 kaupungin asukasluku kasvoi huomattavasti, kun Naantali ja väkiluvultaan suurempi Naantalin maalaiskunta yhdistettiin. Naantalin Kylpylä perustettiin vuonna 1984. Turkulaisten yrittäjien, Ritva ja Pekka Niemen yhtiö Kuntoutusyhtymä Oy rakennutti sen Kalevanniemelle.

Merimasku, Rymättylä ja Velkua liittyivät osaksi Naantalia vuoden 2009 alussa. Kaupungin nimi ja vaakuna säilyivät ennallaan. Vuoden 2011 osakuntaliitoksessa Livonsaaren ja Lempisaaren alueet siirtyivät Maskusta Naantaliin. Naantalin naapurikuntiin kuuluu nykyään myös Parainen, jonka Nauvossa sijaitsee Seilin sairaalasaari noin 30 kilometriä Turusta etelään.

Turun Seudun Energiatuotannon omistama monipolttoainelaitos otettiin käyttöön vuonna 2017. Neste ilmoitti Naantalin jalostamon sulkemisesta vuonna 2020. Vuonna 2023 Naantalin kaupungista tuli velaton.