Nurmijärven historia esihistoriasta nykypitäjäksi

Mistä Nurmijärven nimi ja varhaisasutus kertovat?

Nykyisen Nurmijärven alueella oli asutusta jo esihistoriallisella ajalla. Siitä kertovat arkeologiset löydöt, jotka ajoittuvat aikaan 4500–3500 eaa.

Keskiajalle tultaessa alueella ei ollut vakituista asutusta. Myöhemmin asutus levittäytyi sekä Hämeestä että rannikolta.

Vuonna 1540 kyliä oli viisitoista ja niissä taloja 115. Vuoden 1539 maakirjan mukaan Nurmijärvellä oli 15 kylää ja niissä yhteensä 113 taloa.

Miten Nurmijärven pitäjä ja seurakunta syntyivät?

Hallinnollisesti Nurmijärvi on muodostunut yhdistämällä alueita Lopen, Vihdin ja Helsingin pitäjistä. Varhaisin asiakirjamaininta Nurmijärvestä on vuodelta 1488, jolloin mainittiin Uotilan kylä.

Itsenäinen seurakunta oli muodostettu jo 1605. Nurmijärven hallintopitäjä syntyi vuonna 1775, jolloin alueen asukasluku oli 1471.

Myöhemmin rajat muuttuivat. Hyvinkää erosi emopitäjästään Nurmijärvestä omaksi kunnakseen 1917. Siippoon kylä liitettiin Tuusulaan 1931. Kytäjän kartano ja koko Kytäjän kylä olivat osa Nurmijärven pitäjää ennen Hyvinkään irtautumista.

Mitä kirkkoja Nurmijärvellä on ollut?

Nurmijärven ensimmäinen kirkko rakennettiin keskiajan lopulla. Se lienee ollut vuonna 1565 mainittu Pyhän Martin kirkko.

Ensimmäinen kirkko purettiin vuonna 1692 valmistuneen uuden kirkon tieltä. Vuonna 1793 valmistunut nykyinen kirkko on järjestyksessä kolmas. Sen suunnitteli rakennusmestari Matti Åkerblom.

Vuonna 1832 Nurmijärven kappalainen Johan Fredrik Bergh ilmoitti pyhäkoulun aloittamisesta Nummenpään kylässä. Berghin toiminnan seurauksena Suomeen syntyi uusimuotoinen pyhäkoulutoiminta.

Miksi Nurmijärvi on ollut maatalouspitäjä?

Nimensä kunta on saanut keskellä pitäjää sijainneesta Nurmijärvestä. Se kuivatettiin osittain 1920-luvulla ja kokonaan 1950-luvun lopulla. Toinen suurehko kuivatettu järvi on ollut Perttulassa sijainnut Kuhajärvi.

Nurmijärvi on vanhastaan ollut vahva maatalouspitäjä. Peltomaan osuus kunnan kokonaispinta-alasta on liki kolmannes, mikä on enemmän kuin monessa muussa Suomen kunnassa.

Myös puutarhakasveja on viljelty voimakkaasti. Liki puolet koko Suomen kaalisadosta on tuotettu Nurmijärvellä. Maataloustuotteiden jatkojalostusta kunnassa ei ole harjoitettu, eikä esimerkiksi meijeriä ole ollut.

Nurmijärven huomattavimpia maatiloja ovat olleet Numlahden ja Raalan kartanot. Naapurikuntia ovat Espoo, Vantaa, Tuusula, Hyvinkää ja Vihti.

Miten Nurmijärvestä tuli palvelujen ja taajamien kunta?

Ensimmäiset teollisuuslaitokset syntyivät 1800-luvun lopulla. Joukossa oli apteekkari Albin Koposen Nurmijärvelle vuonna 1899 perustama Suomen ensimmäinen lääketehdas nimeltään Lääkelaboratorio Alb. Koponen.

Lääketehtaan päätuotteina oli alvejuuren juurakosta uutettu filisiini, jota myytiin Filicin- ja Filicon-nimisinä lapamatolääkkeinä. Tehtaassa toimi Pohjoismaiden suurin eetteriextraktiokone. Tehtaan tuottamaa filisiiniä myytiin kapseloituna Kiinaan ja Amerikkaan asti.

Nykyisin kauppa, liikenne sekä muut palvelut työllistävät kaksi kolmannesta, teollisuus ja rakentaminen vajaan kolmanneksen ja maatalous runsaat 3 % väestöstä. Suurimpia yksittäisiä työnantajia ovat Altia Oyj ja Teknos Oy Rajamäellä, Polimoon Oy Klaukkalassa sekä Korsisaari Oy.

Asutus jakautui vielä 1960-luvun alkuvuosina tasaisesti kunnan eri osiin. Muuttoliike kiihtyi vuosikymmenen puolivälin tienoilla ja painopiste siirtyi kunnan eteläosiin. Jo vuonna 1970 suurin osa, 65 prosenttia, asukkaista asui taajamissa. Suurimmat taajamat olivat tuolloin Klaukkala, Rajamäki ja kirkonkylä. Varsinkin Klaukkalan ja kirkonkylän kasvu on perustunut miltei yksinomaan pääkaupunkiseudun läheisyyteen. Henkilöliikenne Hyvinkää–Karjaa-radalla lakkautettiin vuonna 1983.