Nyyrikki – muinainen suomalainen metsästyksen jumala
Lyhyesti
Nyyrikki on muinainen suomalainen metsästyksen jumala tai haltija, joka esiintyy kansanperinteessä ja kansanrunoissa. Hän auttoi erityisesti oravien metsästäjiä, ja Kalevalassa hänet mainitaan Tapion ja Mielikin poikana. Nimestä on tallentunut useita eri muotoja, ja sen alkuperästä on kiistelty.
- kansanusko
- metsästyksen jumala
- kansanrunous
Millä nimillä Nyyrikki esiintyy kansanrunoissa?
Kansanrunoissa Nyyrikin nimi esiintyy monenlaisissa muodoissa: Nyrkes, Nyrkys, Nyrkiö, Nyljys, Nylkys, Nylky, Myyrikki, Nyypetti ja Tyyri. Runoissa olento voi olla mies- tai naispuolinen – hänestä puhutaan sekä Tapion poikana että Tapion tyttärenä.
Naispuolisuutta osoittava -kki-pääte on saattanut liittyä nimeen pelkästään runomitan vaatimuksesta. Näin nimen taustalla ei välttämättä ole mitään olennon sukupuolta koskevaa merkitystä, vaan kyse on runon laulajan valinnasta.
Missä Nyyrikki mainitaan varhaisimmin?
Varhaisin maininta olennosta on Mikael Agricolan epäjumalien luettelosta vuodelta 1551. Siinä esiintyy muoto Nyrkes, ja Agricolan mukaan Nyrkes auttaa oravien metsästäjää: Nyrckes Oravat annoi Metzast. Sigfridus Aronus Forsiuksen latinankielisessä versiossa Agricolan luettelosta Nyrkes johti oravien sukukuntaa: Nyrcka sciurorum dirigit omne genus.
Kalevalassa Nyyrikki mainitaan Tapion ja Mielikin poikana. Metsämiehen luvassa häntä kutsutaan nimellä ‘Nyyrikki, Tapion poika, mies puhas, punakypärä’. Karjan luvassa hän esiintyy muodossa ‘Nyyrikki, Tapion poika, siniviitta viian poika’.
Kuka Nyyrikki oikeastaan oli?
Nyyrikin alkuperästä on esitetty useita teorioita. Kaarle Krohn oletti, että Nyyrikin tai Nyrkeksen hahmon taustalla oli Pyhä Yrjänä -pyhimys eli ortodoksien Pyhä Jyrki.
Uno Harva ei hyväksynyt tätä teoriaa. Hänen mukaansa Pyhä Jyrki kyllä mainitaan usein karjaloitsujen yhteydessä, mutta häneen ei ole vedottu metsästyksen yhteydessä. Harva arveli, että Nyyrikin ja Nyrkeksen nimen taustalla olisi mahdollisesti vanha, sittemmin unohtunut oravan nimitys.
Martti Haavio puolestaan oletti, että nimi liittyisi toiseen pyhimykseen – elävältä nyljettyyn Pyhään Bartolomeukseen eli Nylky-Bartolomeukseen. Pyhimyksen määreestä olisi hänen mukaansa kehittynyt nimi Nylkys. Kalevalan hahmojen vetovoima näkyy siinä, että Don Rosan Sammon salaisuus ja kansanuskon jäljet -sarjakuva pohjautuu eepokseen ja julkaistiin Suomessa ensimmäisenä maana maailmassa vuonna 1999.