Sammon salaisuus ja kansanuskon jäljet

Mihin Sammon salaisuus perustuu?

Sammon salaisuus pohjautuu nimensä mukaisesti Kalevalaan. Kansanuskon ja perimätiedon ainekset saavat sarjakuvassa oman muotonsa: Kalevalan henkilöt puhuvat kalevalamitalla, ja ankkahahmot on asetettu Kalevalan hahmojen vastineiksi. Roope on Väinämöinen, Aku Lemminkäinen, Pelle Ilmarinen ja Milla Magia Louhi.

Ajatus tarinaan tuli Elli Kotovirralta, Don Rosan suomalaiselta ihailijalta ja ystävältä. Kotovirta ehdotti Kalevala-pohjaisen tarinan tekemistä Rosan vieraillessa Suomessa maaliskuussa 1998. Aluksi Rosa ei aikonut hyödyntää ajatusta, mutta lopulta Kotovirta sai taivuteltua hänet suostumaan.

Rosa tuli Suomeen uudestaan saman vuoden marraskuussa. Hän vieraili muun muassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa, jossa Sirkka-Liisa Mettomäki tutustutti hänet Kalevalaan ja auttoi taustatyössä. Kotovirta otti yhdessä miehensä kanssa lukuisia kuvia Helsingistä ja lähetti ne Rosalle mallikuviksi.

Innoituksen lähteenä Rosalla oli Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala. Apuna oli kolme Kalevalan englanninkielistä käännöstä sekä kuvateoksia Björn Landströmin ja Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisista teoksista. Rosa loi tarinan kunnianosoituksena suomalaisille ihailijoilleen.

Missä paikoissa Sammon salaisuudessa vieraillaan Helsingissä?

Tarinassa vieraillaan muun muassa 1950-luvun Helsingissä. Eräs kohtaus sijoittuu Helsingin keskustaan: kansanuskosta tuttu Iku-Turso pomppii tarinan mukaan Helsingin tuomiokirkon päällä. Sarjakuvassa nähdään tuomiokirkon ja Senaatintorin lisäksi Helsingin rautatieasema, Stockmannin tavaratalo ja Kolmen sepän patsas.

Juonessa Louhi kutsuu Milla Magian avukseen, ja he hyökkäävät yhdessä ankkojen alukseen. Louhi onnistuu varastamaan Väinämöisen kanteleen, kutsuu sillä Iku-Turson avukseen ja lähtee tämän kanssa tuhoamaan Helsinkiä Aku perässään. Tarinan mukaan Aku saa kanteleen haltuunsa ennen kuin Iku-Turso ehtii saada aikaan suurta tuhoa, ja houkuttelee Iku-Turson mereen.

Helsinki on tarinassa myös matkan alkuvaiheen suunta. Ankat matkustavat Helsinkiin viemään paperinpalasen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan, jossa he kuulevat lisää Kalevalasta. Kaupungin kuvat ja tunnistettavat paikat toimivat sarjakuvassa suomalaisena ympäristönä, johon Kalevalan ainekset tuodaan.

Miten Sammon salaisuuden tarina alkaa?

Tarina alkaa Roopen löytäessä vanhasta arkustaan nuoruusaikojen kengänkiillotuslaatikkonsa. Laatikosta löytyy vanha paperinpalanen, joka osoittautuu velkakirjaksi. Roope muistaa saaneensa velkakirjan Elias Lönnrotilta ollessaan nuori kengänkiillottaja 1800-luvun lopulla Skotlannissa, ja että se on palanen tämän muistiinpanoista.

Tupu, Hupu ja Lupu ottavat Sudenpentujen käsikirjasta selvää Lönnrotista ja saavat tietää Kalevalasta. Roope innostuu kuultuaan Sammon tuottavan kultaa. Kuultuaan Sammosta Ankat lähtevät etsimään sitä Pohjanmaalta ja päätyvät saarelle, josta löytyy Väinämöisen mahtava miekka.

Miekkaan koskeminen herättää tarinan mukaan Väinämöisen hengen, joka kertoo Roopen kautta, mitä Sammolle tapahtui. Väinämöisen taika lennättää saarelle Pelle Pelottoman. Hän luo Seppo Ilmarisen hengen innoittamana uuden Sammon, josta kuitenkin puuttuu yksi tärkeä osa. Ankat hakevat tämän osan Louhelta Tuonelasta, ja Sampo on valmis.

Mitä kieltä Sammon salaisuuden hahmot puhuvat?

Sarjakuvassa on 33 sivua sekä erillinen yksisivuinen epilogi, jossa Ankat palaavat Suomesta Ankkalinnaan. Kaikki Kalevalan henkilöt puhuvat sarjakuvassa kalevalamitalla. Tämä sitoo tarinan puheen ja hahmot Kalevalan perimätietoon, vaikka kyse on Disney-sarjakuvasta.

Kansanuskon mukaan Väinämöisen kantele ja Sampo kuuluvat samaan tarinapiiriin, ja Sammon salaisuudessa ne saavat sarjakuvallisen juonen. Louhen kukistuttua Roope ahnehtii kultaa niin paljon, että ankkojen vene alkaa upota. Väinämöinen palaa kanteleen soitollaan Sammon kanssa ikuisuuteen Roopen yrittäessä loppuun asti pitää kiinni Sammosta. Lopulta Roopelle jää muistoksi vain Sammon kampi.

Rosa on piirtänyt tarinaan myös kansikuvia. Yksi niistä on muunnelma Akseli Gallen-Kallelan kuuluisasta Sammon puolustus -teoksesta. Tarina julkaistiin Suomessa ensimmäisenä maana maailmassa vuonna 1999 kovakantisessa kirjassa Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita. Myöhemmin tarina julkaistiin myös Aku Ankka -lehden numeroissa 26–28/2001 sarjaan liittyvien kansikuvan, keräilykuvan ja tekstin kanssa.

Sammon salaisuuden originaalipiirrokset päätyivät 2000-luvun alussa Suomeen, ja niihin lisättiin suomenkielinen tekstaus. Originaalit myytiin marraskuussa 2015 Bukowskis-taidehuutokaupassa 23 000 eurolla saksalaiselle keräilijälle.