Oulaisten historia: asutus, kirkko ja liikenne

Mistä Oulaisten esihistoriasta ja varhaisesta asutuksesta tiedetään?

Oulaisten seudulta on löydetty useita merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Ainakin Piipsjärven rannalla asuttiin jo kivikaudella. Kivikautisten esineiden joukossa on pohjalaisia kirveitä, tuuria, itäkarjalaisia kourutalttoja, piikärkiä, liuskerenkaita ja mustasta liuskeesta tehty keihäänkärki.

Pronssikaudelta ei ole tehty yhtään varmaa löytöä, ja rautakaudeltakin löytöjä on vain yksi. Matkanivan Männistöstä on tavattu pronssinen hopeoitu hevosenkengän muotoinen solki. Keskiajalla seudulle saapui karjalaisia sekä myöhemmin satakuntalaisia ja hämäläisiä erämiehiä.

Alue oli rajaseutua, sillä 1323 solmitun Pähkinäsaaren rauhan raja halkoi todennäköisesti seutua Pyhäjoen suuntaisena. Perimätiedon mukaan Oulaisten ensimmäinen asukas olisi ollut Oula-niminen lappalainen, mistä paikkakunnan nimi olisi muodostunut. Perimätieto kertoo nimen synnystä tarinan, mutta luotettavampaa tietoa on 1400-luvulla muuttaneesta savolaisesta asutuksesta. Tuolta ajalta Oulaisissa on esimerkiksi nykyisen Likalanjärven nimen edeltäjä Savanlampi eli Savallampi. 1500-luvun alusta olevissa asiakirjoissa ei vielä näkynyt Oulainen-nimeä ollenkaan, vaan alue kuului laajaan Matkanivan kylään.

Millaisia taloja ja läänityksiä Oulaisissa oli 1600-luvulla?

Kirkonkirjoissa 1600-luvun alussa esiintyvissä ensimmäisissä taloissa, N:o 1 Paavolassa joen eteläpuolella ja N:o 2 Pyykölässä joen pohjoispuolella, lienee olleet Oulaisten ensimmäiset pysyvät asukkaat. Vuonna 1608 kylässä oli 6 verotettua savua, ja vuonna 1682 savuja oli 15.

Aatelisilla ei Oulaisissa ollut kartanoita, vaikka alue kuuluikin läänityksenä Evert Kaarlenpoika Hornille, Kankaisten herralle, vuosina 1613–1615. Sen jälkeen läänitys oli aatelisilla valtioneuvos F. Scheldingillä ja H. Falkenbergillä aina vuoteen 1674, jolloin läänitykset piti palauttaa valtiolle. Pääasiassa talonpojat omistivat Oulaisten tilat 1700-luvulla.

Vuodelta 1766 olevan kartan mukaan Oulaisten nykyisen ydinkeskustan alueella olivat N:o 1 Honka Paavola, N:o 2 Pyykölä Isojussi, N:o 3 Ranta Pyykölä, N:o 4 Heickilä, N:o 5 Jussila, N:o 6 Pyy, N:o 7 Anttila, N:o 8 Pyykölä ja N:o 9 Miekkonen. Näiden talojen maista on muodostunut nykyisen Oulaisten keskusta.

Milloin Oulaisiin saatiin oma kirkko, tiet ja rautatie?

Oulaisista tuli Pyhäjoen kappeliseurakunta vuonna 1682, jolloin rakennettiin ensimmäinen kirkko. Kun ensimmäinen kirkko kävi pieneksi, rakennettiin uusi kirkko vuonna 1753. Kappalaisen virkataloksi kuningas myönsi 16. helmikuuta 1757 Pyykölän kruununtilan N:o 8. Omaksi kirkkoherrakunnakseen Oulainen erottautui, kun ensimmäinen kirkkoherra Joel Lindholm asettui virkaansa 1881. Kirkkoon tehtiin perusteellinen korjaus 1882.

Oulaisten ensimmäinen maantie Pyhäjoelta Haapavedelle valmistui 1700-luvun lopulla. Ylivieskan tie valmistui vasta 1860-luvulla, ja suunta Ylivieskaan jäi siksi myöhemmäksi. Rautatieliikenne Oulaisiin alkoi Pohjanmaan radan valmistuttua 1886, jolloin rakennettiin kaksi asemaa: Oulaisten asema ja Kilpuan asema.

Naapurikuntien joukossa on myös Raahe, joka mainitaan Oulaisten naapurikuntana. Oulaisten hyvä liikennesijainti vaikutti huomattavasti siihen, että siitä kehittyi 1900-luvulla Pyhäjokilaakson keskus. Kirkonkylään perustettiin useita suuria kauppaliikkeitä, ja vähitellen syntyi myös teollisuutta, etenkin sahateollisuutta.

Mitä reservikomppania, parantola ja kauppala merkitsivät Oulaisille?

Vuosina 1883–1902 Oulaisissa toimi 13. reservikomppania Niskanmäellä entisillä Epäilyksen, Konttilan ja tilojen mailla. Siihen kuului alkujaan kaikkiaan 12 rakennusta, ja siellä palvelleiden määrä vaihteli vuositasolla välillä 309–603. Toinen suuri laitos oli 1914 aloittanut Oulaisten parantola, jossa hoidettiin tuberkuloosipotilaita. Parantola sijaitsi osittain entisissä reservikomppanian tiloissa, ja sitä laajennettiin 1930- ja 1950-luvuilla. Nykyään parantolan tilat ovat osittain kaupungin ja osittain Oulaskankaan sairaalan käytössä.

Oulaisten kauppalan perustaminen nousi esille jo 1949, mutta tuolloin kunnanvaltuusto torjui hankkeen. Perusteena oli, että kirkonkylän alue oli jo vuonna 1925 muodostettu taajaväkiseksi yhdyskunnaksi. Vaikka taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin jo v. 1955, Oulaisista tuli kauppala vasta 1967. Kaupungin oikeudet se sai 1977. Oulainen on ollut myös merkittävä koulupaikkakunta jo 1960-luvulta saakka.