Pirkkalan historia Suur-Pirkkalasta nykyiseen kuntaan

Mistä Pirkkalan varhaisasutus on saanut alkunsa?

Entisen Suur-Pirkkalan vanhimmat kivikautiset asuinpaikat ja esinelöydöt ajoittuvat esikeraamiselle kaudelle, noin 8000–6000 vuoden taakse. Kiinteää maanviljelykseen perustuvaa asutusta alueella on ollut viimeistään 300–400-luvuilla.

Merkittävin rautakautinen asuinpaikka on vanhan Pirkkalan kylän seutu. Asutus keskittyi 1200-luvulta lähtien voimakkaasti nykyisen Pirkkalan kunnan alueelle. Syynä olivat kirkko ja kauppapaikka.

Pirkkalan ensimmäisen kirkon rakensivat 1200-luvun alussa ulkomaalaiset kauppiaat Pyhäjärven itärantaan. Paikalla oli ollut haja-asutusta jo viikinkiaikana. Vesiteiden risteykseen muodostui huomattava kauppapaikka.

Kauppapaikalle annettiin erillinen oikeusturva eli birk. Pirkkala-tutkija Olavi Horsman-Ahon mukaan on todennäköistä, että Pirkkalan nimi perustuu juuri pitäjän birk-oikeuksiin.

Pirkkalan kirkkopitäjä on perustettu tiettävästi vuosien 1209–1237 välisenä aikana. Ensimmäiset kirjalliset tiedot Pirkkalasta mainitaan 1300-luvulla. Suur-Pirkkalaan kuului yli puolet nykyisestä Pirkanmaasta.

Miten Pirkkalan pitäjä on pienentynyt vuosisatojen kuluessa?

Sitä mukaa kun kirkollista järjestelmää levitettiin emäkirkolta ympäristöön, alkoi muodostua itsenäisiä seurakuntia ja pitäjiä. Samalla Pirkkala pieneni.

Vuoteen 1346 mennessä Pirkkalasta oli eronnut Vesilahden pitäjä. Vuonna 1366 erosi Kangasalan suurpitäjä. Myöhemmin erosivat Ruovesi vuonna 1576, Messukylä vuonna 1666 ja Ylöjärvi vuonna 1895.

Perinteisen käsityksen mukaan Pirkkalasta lähtivät pirkkalaiset verottamaan lappalaisia. Gustaf von Numersin vuonna 1951 piirtämän kunnan vaakunan turkiseläinkuvio viittaa tähän kaupankäyntiin. Kilpi on halkoinen ja turkiskorokatkoinen hopea-punainen.

Nykyisin pirkkalaisten yhteys Pirkkalaan on kyseenalaistettu. Käsitys perustuu perimätietoon, jota on arvioitu uudelleen.

Mistä Pirkkalan nimi on peräisin ja miten sitä on mainittu asiakirjoissa?

Nimi Pirkkala mainitaan ensimmäisen kerran Turussa 9. toukokuuta 1374 päivätyssä asiakirjassa. Siihen on kirjattu Ulvilan, Kokemäen ja Pirkkalan asukkaiden todistukset Peräpohjolan hiippakuntarajoja koskeneessa asiassa. Ruotsinkielinen muoto on Birkala.

Nimen on arveltu liittyneen Ruotsissa sijainneeseen viikinkiaikaiseen kauppapaikkaan Birkaan. Tätä teoriaa pidetään epätodennäköisenä, koska Birka menetti merkityksensä jo 1000-luvulla.

Vaihtoehtona on pidetty nimen juontumista ensimmäisellä vuosituhannella käytössä olleesta vanhasta saksalaisesta henkilönimestä Biricke. Nimen on selitetty viitanneen karhuun. Keskiajan historiaa laajasti tutkinut Seppo Suvanto pitää tätä teoriaa epätodennäköisenä, koska paikalliset asutus- ja henkilönimet eivät tue käsitystä.

Miten Pirkkala jaettiin Etelä- ja Pohjois-Pirkkalaan?

Vuonna 1921 ryhdyttiin kunnan jakotoimiin. Etelä-Pirkkalan perustava kokous pidettiin 16. maaliskuuta Pappilassa. Kokoon kutsui Partolan kartanon omistaja Hannes Palmroth.

Herastuomari K. E. Ollila, Hannes Palmroth ja Hannes Pere ostivat vuonna 1921 Suupan tilan. Siellä pidettiin Etelä-Pirkkalan ensimmäinen kunnanvaltuuston kokous. Kunnanvaltuuston ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Hannes Palmroth.

Etelä-Pirkkala osti Suupan talon uuden kunnan kunnantaloksi vuonna 1922. Vuosina 1922–1938 kunnan nimenä oli Etelä-Pirkkala. Vuonna 1938 Pohjois-Pirkkalan nimi muutettiin Nokian kauppalaksi.

Kun Etelä-Pirkkalan nimi haluttiin muuttaa vuonna 1937 pelkäksi Pirkkalaksi, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pentti Palmroth kävi keskustelemassa asiasta presidentti Kyösti Kallion kanssa. Yhtenä perusteluna oli, että Etelä-Pirkkalan puolelta oli löytynyt Suur-Pirkkalan keskiaikaisen kirkon perustuksia. Asiassa onnistuttiin. Nimi muuttui vuoden 1938 alussa, ja Etelä-Pirkkala sai ottaa historiallisen Pirkkalan nimen käyttöönsä.

Miten Pirkkala kehittyi sotien jälkeen liikenteen ja kasvun kannalta?

Pirkkalaan asutettiin viime sotien jälkeen Sakkolan siirtoväkeä. Pirkkalan sijainti oli liikenteellisesti melko syrjäinen 1970-luvulle saakka.

Vuonna 1973 valmistui uusi tieyhteys Pirkkalan ja Nokian välille Pyhäjärven yli. Kymmenkunta vuotta myöhemmin yhdystietä jatkettiin moottoriliikennetienä Tampereen Lakalaivaan saakka.

Ennen pitkää liikennekuormitus kasvoi siinä määrin, että tie ruuhkautui yhä pahemmin. Varsinkin Pirkkalan ja Nokian väli muodostui yhdeksi Etelä-Suomen tieverkon pahimmista pullonkauloista. Tieyhteyttä kehitettiin edelleen osana Tampereen kehätietä.

Pirkkala on ollut 2000-luvun alussa Pirkanmaan väestöltään nopeimmin kasvava kunta. Se on tilastollisesti kaupunkimainen kunta, koska sen taajama-aste on yli 90 prosenttia. Se on Suomen tiheimmin asuttu kunta, joka ei käytä itsestään kaupunki-nimitystä.

Pirkkalan naapurikunnat ovat Tampereen ja Nokian kaupungit sekä Lempäälän ja Vesilahden kunnat. Vuoteen 1976 saakka naapurikuntiin kuului myös Tottijärvi. Pirkkalassa sijaitsevat Tampere-Pirkkalan lentoasema ja Satakunnan lennoston päätukikohta.

Kurikan asuinalueen rakentamisen jälkeen asutuksen sijoittamisessa on keskitytty täydennysrakentamiseen erityisesti Nuolialassa, Killossa ja kuntakeskuksessa. Niihin on noussut korkeita kerrostaloja sekä muuta tiheää asutusta. Myös Pereeseen on toteutettu täydennysrakentamista, mukaan lukien uusi Pikku-Venetsian asuinalue Pyhäjärven rannalle.