Pöytyän historia – kirkkopitäjä, pyhiinvaelluspolku ja Antti Lizeliuksen pitäjä

Liikkuko Pyhä Henrik Pöytyällä ja mitä muinaisjäännöksiä siellä on?

Esihistoriallisesta asutuksesta Pöytyältä ei ole löydetty merkkejä muutamaa yksittäistä kiviesinettä lukuun ottamatta. Perimätiedon mukaan Pyhä Henrik kuitenkin liikkui paikkakunnalla, mistä kertovat paikannimet kuten Pyhän Henrikin polku, Pyhän Henrikin pöytä ja Himaisten kylän Ristilähde.

Katoliset pyhiinvaeltajat kulkivat Pöytyän kautta kulkenutta ikivanhaa tietä Pyhän Henrikin surmapaikalle Köyliönjärvelle. Pöytyä mainittiin kirkkoherrakuntana jo vuonna 1366, joten kyseessä on yksi seudun vanhoista kirkkopitäjistä.

Mitä alueita Pöytyän vanha hallintopitäjä käsitti?

Pöytyän vanha hallintopitäjä kuului Maskun kihlakuntaan ja käsitti Pöytyän lisäksi myöhemmät Paattisen, Vahdon ja Auran pitäjät sekä osia Nousiaisista. Rajasuhteet olivat muutoinkin monimutkaiset: Yläne kuului kirkollisesti Pöytyään, mutta hallinnollisesti kokonaan toiseen maakuntaan, Kokemäenkartanon lääniin.

Historiallisesti Pöytyän kirkkopitäjään kuuluivat kappeliseurakuntina Yläne ja Oripää, jotka myöhemmin itsenäistyivät kuntina ja seurakuntina. Myös pohjoisosa nykyisestä Auran kunnasta kuului aiemmin Pöytyään. Naapurikuntiin on kuulunut myös Loimaa ja Koski Tl, ja idässä rajanaapureina ovat olleet mm. Eura ja Turkuun liitetyt Paattinen ja Maaria.

Missä Pöytyän vanhat kirkot sijaitsivat ja mitä kymmenysveroluettelot kertovat?

Pöytyän vanhimpana kirkonpaikkana on pidetty Kaulansuun kylää, jossa on runsaasti asiaan viittaavaa paikannimistöä. Kirkko lienee siirretty sieltä Ordenojalle ja keskiajan lopulla nykyiselle paikalleen.

Kirkollisten kymmenysveroluetteloiden mukaan Pöytyällä oli vuonna 1556 kaikkiaan 146 taloa, eikä niiden määrä sanottavasti alentunut seuraavina vuosikymmeninä, vaikka autioituminen oli tuolloin yleistä. Vuoden 1601 hallan tuhojen kerrotaan olleen Pöytyällä pahemmat kuin muualla Varsinais-Suomessa. Suurina nälkävuosina 1696–1697 kerrotaan haudatun 422 Pöytyän pitäjän asukasta ja kymmeniä muualta tulleita kerjäläisiä.

Kuka oli kirkkoherra Antti Lizelius ja mitä hän teki Pöytyällä?

Pöytyän kirkkoherrana vuosina 1739–1757 toiminut Antti Lizelius pani pitäjässä alulle perunanviljelyn sekä perusti lainajyvästön ja eräänlaisen kunnalliskodin. Vuonna 1756 hän ryhtyi käyttämään pitäjänkokouksessa suomen kieltä – ehkä ensimmäisenä koko Suomessa. Hänen suurin ansionsa oli vuonna 1776 aloitettu ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden, Suomenkielisten Tieto-Sanomien, julkaiseminen. Kotiseutuyhdistys pystytti Lizeliukselle muistomerkin vuonna 1958.

Evankelisuuden perustaja ja johtomies Fredrik Gabriel Hedberg toimi pappina Pöytyällä 1840- ja 1850-luvulla. Ratsutilallinen Kaarle Wärri puolestaan edusti talonpoikaissäätyä säätyvaltiopäivillä vuosina 1867 ja 1877–1905 sekä toimi yli 30 vuotta kirkolliskokouksen jäsenenä.

Milloin Pöytyä liittyi Karinaisten ja Yläneen kuntiin?

Pöytyä ja Karinaisten kunta yhdistyivät vuoden 2005 alussa, ja Yläne liittyi Pöytyän kuntaan vuonna 2009. Molemmat liitokset toteutettiin lakkauttamalla liittyvät kunnat ja perustamalla uusi Pöytyän kunta. Ennen Yläneen liittymistä kunnan läntisimpänä pisteenä oli kahdeksan kunnan yhteinen rajakivi Kuhankuono.