Puumalan historia – kauppareitti, seurakunta ja Saimaan satama

Milloin Puumalan seurakunta ja pitäjä itsenäistyivät Säämingistä?

Puumala kuului alun perin Sääminkiin. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1616, ja pitäjä seurasi vuonna 1635. Puumalan historiassa seurakunnan ja pitäjän itsenäistyminen ovat siis eri vaiheita: seurakunta sai itsenäisen asemansa ensin, pitäjä myöhemmin.

Nykyinen Puumala sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Sen naapurikuntia ovat Juva, Mikkeli, Ruokolahti, Savitaipale, Sulkava ja Taipalsaari. Kunnan keskus sijaitsee Puumalansalmen rannalla. Salmi on Saimaan laiva- ja veneliikenteen solmukohta.

Puumalan vaiheita voi seurata sekä hallinnollisten muutosten että kulkuyhteyksien kautta. Seurakunnan ja pitäjän itsenäistymisen rinnalla paikkakunnan historiaan kuuluvat maitse kulkenut kauppareitti, postiliikenne ja myöhempi satamatoiminta. Keskiajan kauppatiestä kerrotaan jo ajalta ennen itsenäisen seurakunnan ja pitäjän muodostumista.

Miten Puumala sijaitsi keskiajan kauppareiteillä?

Keskiajalla Puumalan läpi kulki tärkeä kauppareitti Savonlinnan ja Viipurin välillä. Puumala oli siten näiden kaupunkien välisen kulkuyhteyden varrella jo ennen seurakunnan itsenäistymistä.

Tie sai myöhemmin myös postiliikenteen tehtävän. Se on toiminut 1640-luvun jälkeen virallisena postireittinä. Saman tien historiaan kuuluu näin sekä keskiaikainen kaupankäynti että myöhempi virallinen postinkulku.

Puumalan liikenteen historia ei kuitenkaan rajoitu maantiehen. Puumalansalmen rannalla sijaitsevasta kirkonkylän satamasta tuli 1900-luvun alusta tärkeä puutavaran vientisatama. Kuopion ja Pietarin väliä kulkevat laivat pysähtyivät siellä.

Kauppatie ja satama kuuluvat eri aikakausiin, mutta molemmat kertovat Puumalan paikasta kulkureittien varrella. Keskiajalla yhteys kulki Savonlinnan ja Viipurin välillä, kun taas sataman vaiheisiin liittyi Kuopion ja Pietarin välinen laivaliikenne. Nykyisinkin Puumalansalmi on Saimaan laiva- ja veneliikenteen solmukohta.

Miten Kustaa III:n sota vaikuttui Puumalaan?

Puumalan kirkonkylässä käytiin vuonna 1788 Kustaa III:n sotaan liittyviä taisteluita. Puumalan kirkko vaurioitui niissä. Sodan tapahtumat ulottuivat siis kirkonkylään ja jättivät jälkensä myös sen kirkkoon.

Vuonna 1790 taisteluja käytiin myös Pirttimäen kylässä. Puumalan osalta Kustaa III:n sodan tapahtumiin liittyvät siten sekä kirkonkylän taistelut että myöhemmät yhteenotot Pirttimäessä.

Myöhempään sotahistoriaan kuuluvat Rokansaaren taisteluhaudat. Ne rakennettiin ensimmäistä maailmansotaa varten. Myös Salpalinja kulki Puumalan läpi.

Kirkonkylän ja Pirttimäen taistelut, Rokansaaren taisteluhaudat ja Salpalinja ovat eri aikakausien tapahtumia ja rakenteita. Niitä ei pidä yhdistää saman sodan vaiheiksi. Puumalan sotahistoriassa on sekä varsinaisia taistelupaikkoja että puolustusta varten tehtyjä varustuksia.

Milloin Puumalan kansakoulu aloitti ja miksi kyläkoulut lakkautettiin?

Puumalan ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa 1. lokakuuta vuonna 1875. Kansakoulun rinnalla paikkakunnalla opiskeltiin myös kiertokoulussa aina 1950-luvulle saakka.

1950-luvun puolivälissä Puumalassa oli 17 kansakoulua. Nykyisin kouluja on vain yksi. Kouluverkko on siis muuttunut useiden kyläkoulujen kokonaisuudesta yhden koulun varaan.

Lakkautettujen koulujen joukossa ovat Haukkoniemen koulu vuodelta 1959 ja Kaipaalan koulu vuodelta 1961. Vuonna 1962 lakkautettiin Hämälänmäen, Närtesalon ja Ollilan koulut. Sopalan koulu lakkautettiin vuonna 1966 ja Rokansalon koulu vuonna 1968.

Ruokotaipaleen koulu lakkautettiin vuonna 1971 ja Huuhkaalan koulu vuonna 1972. Lieviskän ja Lintusalon koulujen toiminta päättyi vuonna 1979. Ryhälän koulu lakkautettiin vuonna 1987 ja Kietävälän koulu vuonna 1991.

Myöhempiä lakkautuksia olivat Luukkolan koulu vuonna 2004, Sepänkylän koulu vuonna 2007, Harmaalan koulu vuonna 2009 ja Hurissalon koulu vuonna 2011. Myös Kyllölän koulu kuuluu Puumalan lakkautettuihin kyläkouluihin.

Mitkä ovat Puumalan perinneruoat?

1980-luvulla jokaiselle Savon kunnalle valittiin omat nimikkoruoat. Puumalan perinneruoiksi äänestettiin tattaririeska ja munapaisti. Munapaisti keitettiin sianlihasta, sipulista ja kananmunista.

Perinneruokien valinta oli osa koko Savoa koskenutta nimikkoruokien nimeämistä. Puumalassa valituiksi tulivat siis sekä tattarista tehty rieska että lihaa, sipulia ja kananmunia yhdistävä ruoka.

Puumalan nimi tunnetaan myös puumala-viruksesta. Vuonna 1980 eristetty virus nimettiin Puumalan mukaan, sillä paikkakunta oli sen ensimmäinen löytöpaikka. Nimen yhteys kuntaan perustuu juuri tähän löytöön.