Rekottilan linnavuori – mahdollinen muinaislinna Paimion Kevolassa

Missä Rekottilan linnavuori sijaitsee ja millainen maasto on?

Rekottilan linnavuori sijaitsee Paimion Kevolan länsilaidalla Katinhäntä-nimisen kallion jyrkänteen päällä, noin 4,2 kilometriä Paimion kirkosta kaakkoon. Itään pellolle päin aukeavan jyrkänteen kohdalla mäki kohoaa 25 metriä pellonreunaa korkeammalle.

Kalliomäen koillis- ja kaakkoissivuilla on jyrkänteet, ja mäen päältä aukeaa lisäksi pienempi lounaaseen suuntautuva jyrkänne. Luonnon muotojen antama suoja on siis varsin hyvä, vaikka paikan luonne muinaislinnana ei olekaan täysin varma.

Onko Rekottilan linnavuori oikeasti muinaislinna?

Muinaislinnoille tyypillisiä kivivallien rakenteita on löydetty vain lakialueen eteläreunasta. Muiden vallien puuttuminen on hieman ongelmallista muinaislinnoituksen määrittämisen kannalta, minkä vuoksi kohde luokitellaan mahdolliseksi linnavuoreksi.

Jos paikka on toiminut pakolinnana, olisi sen lakialue voinut olla noin 30×50 metriä suuri. Kivistä on myös rakennettu hautaröykkiöitä, joista kahta kaivettiin vuonna 1885. Niistä löytyi palanutta luuta.

Suomessa on paljon vastaavia kohteita, joiden tulkinta jää avoimeksi. Olen kirjoittanut aiemmin esimerkiksi Borgbodan linnavuoresta ja Tontereenmäestä, joissa linnavuoren asema on tutkittu samalla tavalla epävarmaksi.

Miten Rekottilan linnavuorta on tutkittu?

Kohde oli tunnettu jo 1800-luvulla, ja vuonna 1885 Hjalmar Appelgren kävi paikalla tutkimassa vuorilinnaa ja kaivoi samalla kertaa kaksi hautaröykkiötä. Muita arkeologisia kaivauksia ei ole tehty.

Kohde on sittemmin tutkittu pintapuolisesti useaan otteeseen. Allan Lindroos kävi paikalla vuonna 1927, Marianne Schauman-Lönnqvist vuonna 1996, Eeva Raike vuonna 2005 sekä Kaisa Lehtonen ja Satu Mikkonen-Hirvonen vuonna 2014. Kohteen ympäristössä on tehty myös kasvillisuuskartoitus.

Verrattuna esimerkiksi Pyhäjärven linnanmäkeen tai Seppälän linnavuoreen Rekottilan kohde on jäänyt kaivauksilta vähemmälle, joten moni kysymys jää vastauksetta.

Miten Rekottilan linnavuorelle pääsee ja miten aluetta hoidetaan?

Turku-Helsinki-moottoritie ohittaa kohteen noin 250 metriä etelämpänä. Helpointa on lähestyä linnavuorta Paimion keskustasta käsin yhdystietä 2351 pitkin.

Museovirasto on hoitanut muinaisjäänöksien aluetta pitämällä sitä puista vapaana niin, että röykkiöiden ympäristö on avoin ja jyrkänteet näkyvät ympäristöönsä selvästi. Kohteille johtaa hannunvaakunoin merkitty polku, ja paikallinen Paimio-seura on pystyttänyt sinne kaksi opastaulua.

Alueen hoidosta ovat vastanneet Teija Tiitinen ja Henrik Asplund vuosina 1990–1995 sekä Satu Mikkonen-Hirvonen vuonna 1998 ja Marja Sipilä vuonna 1999. Vastaavasti hoidettuja kohteita ovat monet muutkin linnavuoret, kuten Lammelan muinaislinna ja Repolan linnavuori.