Lammelan muinaislinna Sastamalassa

Missä Lammelan muinaislinna sijaitsee?

Kohde sijaitsee Kiikan kirkolta 5,5 kilometriä etelään ja Kaukosen talosta kilometri etelä-kaakkoon. Paikka on Jokiniitunkallion eteläpuolella, metsässä. Viereinen oja on Pieskanoja, joka on pienen Lamminjärven laskuoja.

Reittiä on kuvattu Huittisista Tampereelle kulkevan matkan kautta. Kiikkaan johtavasta toisesta tienhaarasta käännytään vastakkaiseen suuntaan eli oikealle. Tietä kuljetaan 3,5 kilometriä, ja kohde löytyy metsästä vielä 150 metrin kävelymatkan päästä. Suunta on samalla vanhan liikenneajattelun maisemaa: Huittinen ja Tampere mainitaan lähteessä tien suunnan selittäjinä, ja niiden väliin suunniteltu pikatie tuli koskettamaan myös tätä kohdetta.

Millainen kivivalli Lammelan muinaislinnassa on?

Muinaislinnana pidetty kohde on noin 80 metriä pitkä ja 30 metriä leveä kivillä aidattu alue. Kivivalli on paikoin melkein parimetriä korkea ja lähes yhtä leveä. Eteläpäässä on vallissa aukko, ja kulmauksessa sijaitsee suuri siirtolohkare.

Valli oli Salmon mukaan hyvin samantyyppinen kuin suomalaisissa muinaislinnoissa ylennsäkin. Ainoa ero on siinä, että valli on paikoitellen sortumatonta kivimuuria, mikä on muinaislinnoissa harvinaista. Parhaimmillaan saattaa muurissa nähdä 5–6 kerrosta kiviä päällekkäin. Muurin päällinenkin oli pinnaltaan tasainen, ja vaikutelmaa lisäsi kivikerrosten päällä kasvava tasainen sammalpeite.

Sama aihepiiri nousee esiin myös muilla linnoilla, joita olen sivustolla käsitellyt: Pentin linnavuori, Arasalon linnavuori ja Aulangonlinna. Lammelan kohdalla vertailu jää kuitenkin rakenteen kuvaukseen, sillä arkeologista tutkimusta ja ajoitusta ei ole tehty.

Miten Lammelan muinaislinna löydettiin ja tutkittiin?

Vuonna 1955 lähetti kartoittaja Paul Koskinen Turun tie- ja vesirakennuspiiristä Muinaistieteelliselle toimikunnalle vihjeen uudesta muinaisjäännöksestä Teukkulan kylässä. Helmer Salmo kävi pari kuukautta myöhemmin tutkimassa muinaisjäännöstä. Samaa muinaisjäännöstä oli ylioppilas Unto Salo kuvaillut jo vuonna 1950.

Siihen aikaan oltiin suunnittelemassa Turun ja Tampereen välistä pikatietä, joka tunnetaan nykyään nimellä valtatie 12. Silloinen tielinjaus olisi leikannut muinaislinnan noin 20 metrin matkalla kahtia, joten tienlinjausta muutettiin tämän takia. Turku liittyy tähän vaiheeseen kahdella tavalla: Koskinen tuli Turun tie- ja vesirakennuspiiristä, ja suunniteltu pikatie kulki Turun ja Tampereen välillä.

Mitä Lammelan muinaislinnasta tiedetään?

Lammelan muinaislinna on mahdollinen muinaislinna. Rakenteita on pidetty hienosti säilyneinä, ja niiden on arveltu olevan varustuksen jäänteitä. Kohdetta ei ole arkeologisesti tutkittu eikä ajoitettu, joten sen historiasta ei ole tutkimukseen perustuvaa ajoitusta.

• Kohde on kivillä aidattu alue, noin 80 metriä pitkä ja 30 metriä leveä.
• Eteläpäässä on vallissa aukko, ja kulmauksessa on suuri siirtolohkare.
• Kivivalli on paikoitellen sortumatonta kivimuuria, mikä on muinaislinnoissa harvinaista.
• Vuoden 1955 vihjeen jälkeen Helmer Salmo kävi tutkimassa muinaisjäännöstä.
• Suunniteltu pikatie olisi leikannut muinaislinnan noin 20 metrin matkalla kahtia, ja tielinjausta muutettiin.

Muinaislinnoja käsittelevällä osiolla olen sivustolla maininnut myös Lammin Linnamäen ja Rekottilan linnavuoren. Lammelan kohdalla olennaista on kuitenkin se, että kyse on mahdollisesta kohteesta, jonka rakenteet on kuvailtu mutta jonka ikää ei ole määritetty.