Seppälän Linnavuori Laitilassa
Lyhyesti
Seppälän Linnavuori on Varsinais-Suomessa Laitilan Seppälän kylässä sijaitseva linnavuori. Se on kallioinen mäki peltoalueen luoteisreunalla, ja sen kaakkois- ja etelärinteissä on puolikaaren muotoiset vallit. Löytöjen perusteella alue oli rautaukaudella aktiivisessa käytössä.
- Varsinais-Suomi
- linnavuori
- rautakausi
Missä Seppälän Linnavuori sijaitsee?
Seppälän Linnavuori sijaitsee Laitilan kirkosta 7,4 kilometriä luoteeseen ja valtatieltä 8 noin 2,5 kilometriä länteen. Sijainti avautuu selvästi, kun sitä peilaa Laitilan kirkkoon, joka toimii lähteenä kohteen paikantamisessa. Mäki on Laitilan taajamaa ympäröivän peltoalueen luoteisreunalla pienessä metsäsaarekkeessa. Se kohoaa noin 10 metriä ympäristöään korkeammalle.
Koillisrinne on jyrkkä. Muissa ilmansuunnissa rinteet ovat loivia ja rajautuvat peltoihin. Kaakkois- ja etelärinteissä on 1–3 metriä leveät ja 1,5 metriä korkeat vallit, jotka kiertävät mäkeä puolikaaren muotoisena. Vallin kokonaispituus on 90 metriä. Vallin ja jyrkänteen väliin jää 100×200 metrinen linna-alue.
Muinaislinnoja voi lukea myös rinnakkain muiden saman aihepiirin kohteiden kanssa, kuten Pentin linnavuoren ja Rekottilan linnavuoren kanssa. Seppälässä omaleimaisuutta antaa kuitenkin juuri peltojen reuna, metsäsaareke ja puolikaaren muotoinen valli.
Milloin Seppälän Linnavuorta on kaivettu ja tutkittu?
Kohdetta on tutkittu arkeologisilla kaivauksilla vuonna 1886, jolloin tutkijana oli Hjalmar Appelgren. Kaivauksissa avattiin osa vallia, mutta sieltä ei löydetty mitään ajoitettavaa esinettä. Tämä tekee vallin ajoituksesta varovaisen: itse kaivaus ei antanut esineistöä, jolla rakenteen ikää olisi voitu määrittää.
Muuten kohdetta on tutkittu pintapuolisesti vuonna 1955, jolloin tutkijana oli Anna-Liisa Hirviluoto, sekä vuonna 1994, jolloin tutkijoina olivat Sirkku Pihlman ja Teija Tiitinen. Viereiseltä pellolta löytyi 1990-luvulla pronssisen astian kappaleita. Löytö mainitaan läheisenä havaintona, ei vallin kaivauksesta tehtynä ajoituksena.
Tutkimusvaiheet sopivat myös Aulangonlinnan ja Lammin Linnamäen kaltaisten kohteiden yhteyteen, kun tarkastellaan muinaislinnojen rakenteita ja sitä, millaisia tietoja kaivaukset ja pintahavainnot voivat antaa.
Oliko Seppälän Linnavuori käytössä rautikaudella?
Linnavuoren alue on löytöjen perusteella ollut rautaukaudella aktiivisessa käytössä. Noin 500 metrin päässä linnavuoresta sijaitsee Nystinmäen muinaisjäännösryhmä. Sieltä on löydetty seitsemän maansekaista röykkiöhautaa, kuppikallio sekä kuppikivi ja merovingiaikaisia hautalöytöjä. Kuppikivi liittyy tässä nimenomaan Nystinmäen muinaisjäännösryhmän löytöihin.
Linnavuoren läheisyydessä sijaitsevat lisäksi Yli-Hakulan pronssi- ja rautakautinen hautapaikka sekä Seppälän Heikkilän rautakautinen hautapaikka. Nämä paikat antavat Seppälän linnavuorelle ympäristön, jossa hautapaikat ja muinaisjäännösryhmä ovat lähellä linna-aluetta. Lähteessä ei kuitenkaan kerrota kansanuskon tarinaa tai perimätietoa, jolla linnavuoren käyttöä selitettäisiin.
Sama muinaislinnojen aihepiiri jatkuu myös Arasalon linnavuorella ja Virmailan linnasaarella, mutta Seppälän kohdalla painopiste on läheisten hautalöytöjen ja rautakauden aktiivisen käytön kuvaamisessa.
Kuka hoitaa Seppälän Linnavuorta ja miten sinne pääsee?
Linnavuori kuuluu Museoviraston hoitamiin muinaisjäännöksiin. Se sijaitsee talon pihapiirin yhteydessä, ja sitä laidunnettiin vielä 1980-luvulla. Nykyään kohde on joutomaana. Tämä muutos kertoo paikan hoidosta ja käytöstä, ei muinaislinnan rakennusvaiheista.
Linnavuoren lähelle on tasoitettu paikoitusalue, joka on merkitty paikoituskyltillä. Kohteelle johtaa polku, ja paikalla on suojelukyltti. Kohde soveltuu hyvin kotiseutu- ja historianopetukseen. Opastus ja polku tekevät paikasta lähestyttävän ilman, että mäen vallien tai linna-alueen mittoja tarvitsisi arvailla.