Salon historia esihistoriasta kuntaliitokseen

Missä Salo sijaitsee ja mitkä joet ja lahti siihen liittyvät?

Salo sijaitsee Lounais-Suomessa Varsinais-Suomen maakunnassa, kapean Halikonlahden pohjukassa. Yhteys Saaristomerelle kulkee Kemiön saaren itä- ja länsipuolitse.

Keskustan halki virtaa Uskelanjoki, jonka nimi muuttuu kaupungin kohdalla Salonjoeksi. Halikon keskustan halki virtaa Halikonjoki. Molemmat joet laskevat Halikonlahteen Salon edustalla. Vuoden 2009 jälkeen Salon alueen kolmas merkittävä vesistö on Kiskonjoen–Perniönjoen vesistö.

Ensimmäiset asukkaat tulivat Salon alueelle jo noin 7 000 vuotta sitten. Silloin vain muutamat korkeimmat mäet olivat veden pinnan yläpuolella. Salo voi nimenä periytyä silloisen tuntemattoman kielen saari-sanasta.

Uskelan-, Halikon- ja Perniönjokien laaksot ovat olleet seudun ensimmäisiä asuinpaikkoja. Pronssi- ja rautakauden asutuksesta kertovat lukuisat hautaröykkiöt. Vanhimmat kalmistot on löydetty Lupajasta ja Isokylästä.

Esihistoriallisen ajan lopulla Salon seudulla on ollut kohtalaisen tiivistä asutusta, mistä kertovat lukuisat kalmistot ja linnavuoret. Alueellinen keskus on ollut Rikalan muinaiskaupunki, johon liittyvä Rikalan Linnamäki kuuluu seudun mäkilinnojen ketjuun. Seutu korostuu muinaisesineiden löytöalueena aina merovingiajalle asti. Merkittäviä muinaismuistoja ovat Pöylän, Rikalan, Veitakkalan ja Pöytiön mäkilinnat sekä Yliskylän, Paarskylän ja Asteljoen laakson kalmistot.

Mitkä ovat Salon seudun keskiaikaiset pitäjät ja kappeli?

Nykyisen Salon alueen vanhimpia, jo keskiajalla perustettuja kirkkopitäjiä ovat olleet Uskela, Halikko ja Perniö. Uskela käsitti alkujaan myös myöhemmät Salon, Muurlan, Perttelin ja Kiikalan sekä osia nykyisestä Somerosta.

Halikkoon kuului alkujaan myös siihen sittemmin uudelleen liitetty Angelniemi. Perniöön liitettiin vuonna 1464 sitä ennen Kemiöön kuulunut Särkisalo, joka sittemmin oli itsenäinen seurakunta ja kunta vuoteen 2009. Kisko, johon alun perin kuului myös sittemmin itsenäistynyt Suomusjärvi, oli 1500-luvulle asti osa uusmaalaista Pohjan pitäjää.

Perttelin kappeliseurakunta käsitti 1400-luvulla myöhemmät Perttelin, Kuusjoen ja Kiikalan sekä eteläisimmät kylät nykyisestä Somerosta, ja Salon kappeliseurakunta myös myöhemmän Muurlan. Etelä-Someron kylät siirrettiin Someroon 1400-luvun lopulla ja Kiikala itsenäistyi kirkollisesti 1600-luvulla.

Salon nimi esiintyy ensimmäisen kerran Turkun tuomiokirkon Mustassa kirjassa vuonna 1325. Salo oli tällöin Uskelan pitäjän kappeli. Salon kappeliseurakunta oli muodostunut Salon kylän ympärille, arviolta 1440-luvulla, ja kuului Uskelan emäpitäjään.

Keskeisen kauppareittien varrella olevan sijaintinsa vuoksi Salo kasvoi kauppapaikkana. Halikonlahti oli yleinen purjehdusväylä, ja Salonjokea pitkin pääsi purjehtimaan Saloon saakka. Lisäksi Kuninkaantien ja Hiidentien risteyskohta oli pitäjässä. Saloon rakennettiin 1300-luvulla tori, silta ja krouvi. Krouvin ympärille kehittyi asutusta, ja 1680-luvulla asunut seppä Lauri katsotaan nykyisen Salon ensimmäiseksi asukkaaksi.

Miten Salo kehittyi markkinapaikasta kaupungiksi?

Salon kehittymistä edisti Halikonjoen mataloituminen, minkä seurauksena perinteinen markkinapaikka siirtyi Salonjoen varrelle. Tämän jälkeen Salossa on ollut pitkä markkinaperinne, halikkolaisten tuella ja salolaisten ajoittaisesta vastustuksesta huolimatta.

Seurakunnallinen muutos vaikutti myös hallintoon. Varsinainen Uskelan emäseurakunta lakkautettiin, kun sen huonokuntoinen puukirkko oli tuhoutunut maanvyörymässä vuonna 1824. Aiemmasta Salon kappeliseurakunnasta tuli uusi Uskelan emäseurakunta. Kun aiempi Uskelan emäseurakunta Uskelan Isokylän emäkirkon tuhouduttua maanvyörymässä 1820-luvulla yhdistettiin Salon kappeliseurakuntaan, muutettiin Salon kappeliseurakunta samalla uudeksi Uskelan emäseurakunnaksi, jonka alueesta sittemmin muodostuivat Uskelan ja Muurlan kunnat ja Salon kauppala.

Perttelistä tuli Uskelaan nähden itsenäinen seurakunta ja kunta 1860-luvulla. Kummankin puolen 1800- ja 1900-luvun taitetta Kuusjoki itsenäistyi Perttelistä, Muurla ja Salon kauppala itsenäistyivät Uskelasta, Särkisalo itsenäistyi Perniöstä ja Angelniemi Halikosta. 1960-luvulla Angelniemi liitettiin jälleen Halikkoon ja Uskelan kunta vuonna 1967 Saloon.

Salosta tuli kauppala vuonna 1887. Samana vuonna sitä kohtasi suuri palo, joka hävitti suuren osan kauppalan keskustaa. Lisäksi Salonjoki alkoi madaltua kelvottomaksi laivaliikenteelle. Kauppala kuitenkin toipui nopeasti palosta ja rautatien valmistuminen kiihdytti kasvua ja korvasi laivaliikenteen tavarankuljetuksessa.

Aluksi Salon kauppala oli epäitsenäinen kauppala, mutta vuonna 1891 siitä tuli itsenäinen kunta. Sen alue oli alkujaan vain noin 74 hehtaarin laajuinen, ja rajoille Uskelan ja Halikon puolelle muodostui laajoja esikauppala-alueita. Vuonna 1932 nämä ympäröivät taajaan asutut alueet liitettiin Saloon. Liitoksessa kauppalan pinta-ala kasvoi 1 803 hehtaariin ja väkiluku nousi 1 800 hengestä yli 6 000:een. Vuonna 1933 Salosta tuli yksikielinen suomenkielinen kunta. Kaupunki Salosta tuli vuonna 1960, ja loputkin Uskelasta liitettiin siihen vuonna 1967. Luterilaiset seurakunnat olivat yhdistyneet Salo-Uskelan seurakunnaksi jo 1951.

Salosta on matkaa Turkuun 52 kilometriä ja Helsinkiin 114 kilometriä. Salon naapurikunnat ovat Koski Tl, Lohja, Kemiönsaari, Marttila, Paimio, Raasepori, Sauvo ja Somero.

Mistä Salo tunnetaan elektroniikkakaupunkina?

Salo tunnetaan elektroniikkatuotannostaan. Kaupungissa on tuotettu 1920-luvulta lähtien erilaista elektroniikkaa, aluksi radioita, mutta myöhemmin myös televisioita, stereoita, radiopuhelimia, tietokoneiden näyttöjä ja matkapuhelimia.

Vuonna 1928 Salossa aloitti Nordell & Koskinen avoin yhtiö, joka aloitti saman vuoden syksyllä radiovastaanottimien valmistuksen. Yhtiö muutti nimensä vuonna 1945 Salora Oy:ksi ja laajensi myöhemmin tuotantoaan mustavalko- ja väritelevisioihin sekä stereoihin. Saloran kasvun myötä Salorassa aloitettiin radiopuhelimien valmistus 1960-luvun alussa, mikä johti myöhemmin Nokian ja Saloran yhdessä perustamaan Mobira Oy:öön, jonka perua Salon matkapuhelintuotanto on.

Vuonna 1973 yhtiö perusti komponenttien valmistukseen erikoistuneen Salcomp Oy:n, joka suunnittelee ja valmistaa matkapuhelimien latureita. Saloran toiminnan perintönä Salossa on valmistettu myös tietokonemonitoreita, mutta niiden valmistus lopetettiin vuonna 2000.

Nokia on ollut kaupungin suurimpia työllistäjiä. Kun se lopetti Salon-tehtaansa vuonna 2012, kaupungista poistui 850 työpaikkaa. Vuonna 2015 ilmoitettiin Microsoftin Salon tuotekehitysyksikön sulkemisesta, jonka jäljiltä kaupungista katosi noin 1 000 työpaikkaa. Nokian matkapuhelintehdas Salossa lakkautettiin 2012 ja Microsoftille siirtynyt toiminta ajettiin kokonaan alas vuonna 2015. Työttömyysprosentti nousi yli 18 prosenttiin ja kaupungin talous ajautui kriisiin. Kaupungin talous saatiin tasapainoon 2020-luvulla. Yksittäinen suuryritys voi siis määrittää kokonaisen kunnan kohtalon, kuten kävi myös Siilinjärvellä, jossa Yaran apatiittikaivos on alueen merkittävä työllistäjä.

Nykyinen Salon kaupunki syntyi Suomen suurimmassa kuntaliitoksessa, jonka seurauksena kaupungin väkiluvuksi tuli 55 000 henkeä ja pinta-alaksi noin 2 000 neliökilometriä. Salon kaupunginvaltuusto sekä Halikon, Kiikalan, Kiskon, Kuusjoen, Muurlan, Perniön, Perttelin, Suomusjärven ja Särkisalon kunnanvaltuustot päättivät kuntaliitoksesta kuntajakoselvittäjän selvitystyön perusteella. Uusi Salo otti käyttöön entisen Halikon kunnan vaakunan. Siinä esiintyvät Salon seudulla luontaisena kasvava tammi ja alueella vaikuttaneen Horn-suvun tunnus, sarvi.