Siikajoen historia: asutus, kirkot ja sodat

Mistä Siikajoen varhaisin asutus kertoo?

Siikajoki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan länsiosassa. Sen naapurikuntia ovat Hailuoto, Liminka, Lumijoki, Raahe ja Siikalatva. Varhaisimmasta asutuksesta kertovat Revonlahdelta ja etenkin Paavolasta tehdyt kivikautiset esinelöydöt. Siikajoenkylältä ja sen lähialueilta kivikautisia löytöjä ei ole tehty, koska alue oli tuolloin vielä veden alla.

Siikajoen tunnetuimpia muinaisjäännöksiä ovat Pesuankankaan ja Linnakankaan jätinkirkot. Niiden yhteydessä voi pysähtyä jätinkirkkojen äärelle, sillä juuri nämä kohteet nousevat esiin seudun muinaisjäännöksinä. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Siikajoen suulle jo 1400-luvulla, mutta vakinaisesti alue asutettiin vasta 1500-luvun puolivälissä, jolloin seudulle asettui savolaisia uudisasukkaita.

Revonlahden seudulle tuli väestöä myös rannikolta. Asutus laajeni nopeasti seuraavina vuosisatoina, paitsi jokilaaksossa, jossa kapea alue ei tarjonnut mahdollisuuksia uudisasutukseen. Väestönkasvu perustui maatalouden ja erityisesti karjanhoidon varaan. Siikajoesta saatiin myös lohta ja siikaa.

Milloin Siikajoen ensimmäinen kirkko rakennettiin?

Seutu kuului aluksi Saloisten seurakuntaan. Ensimmäinen Siikajoen kirkko rakennettiin todennäköisesti 1589, mutta venäläiset polttivat sen 1591. Siikajoesta tuli 1590 Saloisten kappeli. Vuonna 1600 rakennettiin seurakunnan toinen kirkko, ja 1701 otettiin käyttöön uusi puukirkko. Kirkon alkuasu muuttui huomattavasti vuoden 1852 peruskorjauksessa.

Omaksi seurakunnaksi Siikajoki erotettiin 1689. Seurakunta käsitti laajan alueen, sillä siihen kuuluivat myöhemmin itsenäistyneet Rantsila, Piippola, Paavola, Pulkkila, Kestilä, Pyhäntä ja Revonlahti. Paavolasta tuli Siikajoen saarnahuone 1702, ja 1811 se liitettiin Siikajoen kappeliksi. Omaksi seurakunnaksi Paavola erotettiin 1874. Revonlahti liitettiin Siikajoen kappeliksi 1845.

Seurakunnan laajuus auttaa hahmottamaan, miksi Siikajoen historia kietoutuu moniin lähiseudun paikkoihin. Siikalatvan historia liittyy tähän naapurikuntana, ja Limingan historia on samalla tavalla osa Siikajoen naapuruutta Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa.

Mitkä sodat ovat koetelleet Siikajokea?

Sodat ovat koetelleet Siikajokea usein. Venäläiset hävittivät seutua pahoin muun muassa 1550-luvun lopulla. Suomen sodan aikaan Siikajoen seudulla käytiin tunnettuja taisteluita, ja Suomen sota jätti paikkakunnan historiaan kaksi selkeästi nimettyä tapahtumaa.

18. huhtikuuta 1808 käytiin Siikajoen taistelu, jossa C. J. Adlercreutzin johtamat joukot löivät J. P. Kulnevin johtaman venäläiset etujoukon. Voitto päätti Ruotsin armeijan koko talven jatkuneen peräytymisen. Revonlahdella käytiin 27.–28. huhtikuuta 1808 yksi Suomen sodan maineikkaimmista taisteluista. Taistelu tunnetaan myös Revonlahden taisteluna.

Revonlahden taistelussa C. A. Adlercreutzin ja C. O. Cronstedtin johtamat joukot löivät perusteellisesti kenraali Bulatovin johtamat venäläiset. Voitto pelasti Ruotsin päävoimat täydelliseltä saarrostukselta. Sotavaiheet asettuvat tässä osaksi paikallista historiaa: ne koskettivat Siikajoen seutua ja Revonlahtea, joista jälkimmäinen tuli myöhemmin Siikajoen kappeliksi ja omaksi kunnaksi.

Miten Siikajoen väkiluku on kehittynyt?

Siikajoki erotettiin 1868 omaksi pitäjäksi. Siikajoen asukasluku kasvoi hitaasti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Vuonna 1935 asukkaita oli 2 262. Tämän jälkeen väkiluku alkoi laskea poismuuton vuoksi. Vuonna 1960 asukkaita oli 1 703 ja 1980 enää 1 244. Asukasluku alkoi 1980-luvulla uudelleen kasvamaan.

Paavola muodostui omaksi kunnaksi 1874 ja Revonlahti 1930. 1970-luvun alussa Paavolassa oli asukkaita runsaat 4 500 ja Revonlahdella 1 000 asukasta. Ruukin kunta syntyi Paavolan ja Revonlahden kuntien yhdistyessä vuonna 1973. Kunnan nimi tuli tuolloisen Paavolan kunnassa sijainneen Ruukin kylän nimestä.

Ruukin ja Siikajoen kunnat lakkautettiin, ja niiden tilalle perustettiin uusi Siikajoen kunta 1. tammikuuta 2007 molemmissa kunnissa järjestetyn kansanäänestyksen jälkeen. Uuden kunnan keskustaajamaksi tuli Ruukki. Kunnan nykyinen vaakuna peilaa kuntahistoriaa: tähdet ovat peräisin Revonlahden vaakunasta, yläreunaltaan sahakorkoinen ja alareunaltaan aaltokorkoinen hirsi on Paavolan vaakunasta ja kala Siikajoen vaakunasta.

Vuonna 2015 Raahen kaupunki sekä Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat neuvottelivat yhdistymisestä uudeksi Raahen kaupungiksi. Liitoksen oli tarkoitus toteutua vuoden 2017 alusta. Pyhäjoen kunnanvaltuusto hylkäsi yhdistymisehdotuksen. Naapurikuntien ketjussa myös Hailuodon historia on luonteva rinnakkainen suunta, sillä Hailuoto on Siikajoen naapurikunta.