Suonenjoen historia – esihistoriasta mansikkakaupungiksi

Mistä Suonenjoen historia sai alkunsa?

Suonenjoen alueen vanhimmat asutukseen viittaavat merkit ovat Koskeloveden Saunaniemestä löydetyt kampakeraamiset löydöt, jotka on ajoitettu noin ajalle 2500–2000 eaa. Alueella liikkui tuolloin lähinnä pohjoiseen vaeltavia lappilaisia.

Keskiajalta on kiinnostava arvelu: Suonenjoen arvellaan toimineen Pähkinäsaaren rauhan 1323 rajamerkkinä. Keskiaikainen raja kulki siis arviolta näillä seuduin, mikä kertoo paikan asemasta vanhalla erämaa-alueella.

Miten Suonenjoesta tuli itsenäinen kunta?

Väestöä alkoi muuttaa alueelle pikkuhiljaa 1500- ja 1600-luvuilla. 1700-luvulla Suonenjoelle perustettiin ensin rukoushuonekunta ja sitten kappeliseurakunta. Vuonna 1811 kappeliseurakunta liittyi Rautalammin kirkkopitäjään, minkä seurauksena hallinto keskittyi Kuopioon aiemman Pieksämäen sijasta.

Liikenteellisesti Suonenjoki oli jo varhain tärkeä ylityspaikka. Kruununsilta oli olemassa jo 1780, ja joen alkupään Siioninsillan paikalla oli silta 1830-luvulla. Nykyisellä taajama-alueella joen ylittävät sillat rakennettiin siis varhain.

Kuntaoikeudet Suonenjoki sai vuonna 1865, jolloin asukasluku oli noin 4 000. Samana vuonna valmistui nykyinen kirkko, joka korvasi ahtaaksi jääneen 1700-luvun lopulla rakennetun ensimmäisen kirkon.

Miten rautatie vaikutti Suonenjoen kehitykseen?

Suonenjoen rautatieasema rakennettiin Savon radan valmistumisen yhteydessä vuonna 1889, ja myös Iisveden sivuradalle rakennettiin asema samoihin aikoihin. Rautatie yhdisti pitäjän muuhun maahan ja mahdollisti teollisen kehityksen.

Kirkonkylästä tuli taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1915 ja Iisvedestä vuonna 1926. Kirkonkylä palautettiin osaksi kuntaa jo 1937, mutta Iisveden yhdyskunta oli olemassa vuoden 1955 loppuun asti.

Sahateollisuus nousi 1900-luvun alkupuolella alueen tärkeimmäksi elinkeinoksi. Mansikanviljely yleistyi 1940-luvulta lähtien, ja Suonenjoki tuli tunnetuksi mansikkakaupunkina – mansikanlehti esiintyy yhä kaupungin vaakunassa. Koululaitos kehittyi myös: Suonenjoen yhteiskoulu aloitti 1930, siirtyi uuteen rakennukseen 1950, ja vuonna 1956 rakennettiin lisäsiipi, jolloin koulun nimeksi tuli Suonenjoen yhteislyseo.

Miten Suonenjoesta tuli kaupunki?

Kauppalaksi Suonenjoki tuli vuonna 1967. Kaupunkioikeudet se sai vuonna 1977, kun kunnallislaki muuttui ja kauppalajärjestelmä lakkautettiin. Nykyisin Suonenjoki on Sisä-Savon seutukunnan ainoa kaupunki ja asukasluvultaan suurin kunta. Naapurikuntia ovat Kuopio, Leppävirta, Pieksämäki, Rautalampi ja Tervo.

Uudempiakin tapahtumia on nähty: Suonenjoen aseman eteläpuolella tapahtui junaonnettomuus 12. elokuuta 1998, kun pohjoisesta tullut InterCity-juna ja etelästä tullut tavarajuna törmäsivät. Onnettomuudessa loukkaantui lievästi 25 henkilöä ja yksi vakavasti.