Tuonen joutsen kansanuskossa

Mikä on Tuonen joutsen kalevalaisessa runoudessa?

Tuonen joutsen eli Tuonelan joutsen on kalevalaisessa runoudessa esiintyvä joutsen, joka ui Tuonen mustassa joessa. Se on yleensä käsitetty laulujoutseneksi. Runoudessa joutsenen paikka on Tuonen joella, ja Tuonelan virta liittyy suoraan siihen maisemaan, jossa lintu liikkuu.

Kansanuskon mukaan joutsen oli pyhä ja tabu. Uskottiin, että jos joutsenen ampuu, tuhoutuu itsekin. Tämä uskomus kuuluu itämerensuomalaisten muinaiseen maailmankuvaan. Kertomus joutsenen ampujan tuhosta selittää, miksi lintuun kohdistuva teko saa tarinassa niin raskaan seurauksen.

Kalevalainen runous antaa joutsenelle sanallisen paikan: se on laulujoutsen, mutta sen ympärillä on kuoleman raja. Tarinassa joutsenen ampujaa kohtaa kuolema. Kyse ei ole vain linnusta joella, vaan kiellosta, jonka rikkominen kääntyy tekijää vastaan.

Miten Tuonen joutsenen ampuminen onnistuu Kalevalassa?

Kertomus on myös Kalevalassa. Lemminkäinen saa tehtäväkseen ampua Tuonen joutsenen. Hän lähtee tappamaan lintua jousi ja nuolet mukanaan. Tehtävä vie hänet kohti Tuonen jokea, mutta tarina kääntyy toiseen suuntaan jo ennen ampumista.

Sokea ukko, märkähattu karjapaimen, vaanii Lemminkäistä ja syöksee tämän lävitse vesikyyn tai umpiputken. Lemminkäinen joutuu virtaan. Tuonen verinen poika iskee vielä Lemminkäisen miekallaan palasiksi ja käskee ivallisesti tätä ampumaan nyt joutsenen joelta.

Myöhemmin Lemminkäisen äiti nostaa poikansa palat joesta ja elvyttää hänet. Kaikissa kansantarinoissa Lemminkäisen äiti ei Lemminkäistä elvytä. Tämä ero kuuluu perimätietoon: kertomus voi päättyä elvytykseen, mutta se ei aina pääty siihen.

Miksi Tuonen joutsenen ampuminen johti kuolemaan?

Kansanuskossa joutsenen pyhyys ei jää irralliseksi määreeksi. Uskottiin, että jos joutsenen ampuu, tuhoutuu itsekin. Tarinan mukaan joutsenen ampujaa kohtaa kuolema. Näin lintu, joki ja ampujan kohtalo sitoutuvat samaan ketjuun.

Itämerensuomalaisten muinaisessa maailmankuvassa joutsen on pyhä ja tabu. Kalevalan kertomuksessa tehtävä annetaan Lemminkäiselle, ja hänen lähtönsä jousi ja nuolet mukanaan asettaa hänet juuri sen kiellon eteen. Sokean ukon, märkähattu karjapaimenen, väijytys ja Tuonen verisen pojan isku vievät hänet virtaan ja palasiksi.

• Tuonen joutsen ui Tuonen mustassa joessa.
• Joutsen on yleensä käsitetty laulujoutseneksi.
• Kansanuskon mukaan ampujaa kohtaa kuolema.
• Joutsen on pyhä ja tabu itämerensuomalaisten muinaisessa maailmankuvassa.
• Kaikissa kansantarinoissa Lemminkäisen äiti ei elvytä Lemminkäistä.

Miten Taivaan joutsen on vaikuttanut taiteeseen ja musiikkiin?

Jean Sibelius sävelsi Kalevalaan perustuvan Lemminkäinen-sarjan eli musiikkikappaleiden sarjan, jonka yksi osa on nimeltään Tuonelan joutsen. Sarjan osat ovat Lemminkäinen ja saaren neidot, Tuonelan joutsen, Lemminkäinen Tuonelassa ja Lemminkäisen kotiinpaluu.

Eino Leino kirjoitti vuonna 1898 uusromanttisen runodraaman nimeltään Tuonelan joutsen. Siinä yhdistyvät symbolismi ja kansanrunous. Hän sai teokseensa inspiraation Sibeliuksen aiemmin samana vuonna säveltämästä samannimisestä musiikkikappaleesta.

Akseli Gallen-Kallelan maalauksessa Lemminkäisen äiti näyttäytyy Kalevalaan perustuva kohtaus, jossa joutsenta uhannutta ja kuollutta Lemminkäistä elvytetään. Joutsen katsoo taustalla. Maalauksessa ovat läsnä äiti, kuollut Lemminkäinen ja joutsen, joka pysyy taustalla.