Villampi: Heinolan Hujansalon linnavuori

Missä Villampi sijaitsee ja millainen mäki se on?

Villampi sijaitsee Heinolan kirkosta 9 kilometriä koilliseen, 200 metriä Konniveden itärannasta. Mäki kohoaa 25 metriä Konniveden vedenpintaa korkeammalle. Se on kallioinen, ja mäen laelta olisi hyvä näkyvyys yli Konniselän, jos puusto ei näkemistä estäisi.

Mäen ja Konneveden välistä kulkee kantatie 46. Kalliorinteen puolivälissä on kolme kivivallia. Niistä kaksi ovat selvästi ihmisen sinne kasaamia, kun taas kolmannen kiveyksen synty jää avoimeksi: se voi olla ihmisen rakentama tai luontainen.

Linnavuorista kirjoittaessa mieleen tulee usein myös Pöykärin Linnanmäki, joka kuuluu samaan aihepiiriin. Villammella huomio kiinnittyy kuitenkin erityisesti siihen, miten vähän itse paikkaa on tutkittu ja miten paljon painoarvoa saavat rinteen kivivallit.

Millainen kivivalli Villammin etelärinteellä on?

Suurin kivivalli on 22 metriä pitkä, muurimainen ja itä-länsi-suuntainen. Se sijaitsee etelärinteellä. Valli on noin kaksi metriä leveä ja 0,5 metriä korkea. Kivet ovat noin ihmisen pään kokoisia ja sammaleiden peittämiä.

Vallin länsipää on muuta vallia korkeampi ja leveämpi. Se loppuu jyrkänteen viereiseen maakiveen, jossa muuri on myös sortunut. Vallin ja jyrkänteen väliin jää pari metriä tilaa.

Tällainen kivirakenne on helposti luettavissa osaksi samaa muinaislinnojen kysymystä, jota olen pohtinut myös Yltjärven linnavuoren yhteydessä. Villampi ei kuitenkaan anna kaivauksille perustuvaa vastausta, vaan kohdetta on tarkasteltu pintapuolisesti.

Millaisia kiveyksiä Villammin kaakkois- ja itärinteellä on?

Toinen ihmisen rakentama rakenne sijaitsee kallion kaakoispuolella. Se on luode-kaakko-suuntainen kiveys, kuusi metriä pitkä, 0,5–1,0 metriä leveä ja puoli metriä korkea. Kiveys alkaa kalliosta ja loppuu kaakossa epämääräisesti. Tässä osassa mäen rinne viettää jyrkästi.

Kolmas kiveys on kallion itäpuolella loivahkolla rinteen osalla. Se kulkee pohjois-etelä-suuntaisena rinteen keskivaiheilla. Jos maakivien välissä olevat kivet ovat ihmisen sinne tuomia, valli on käytön jälkeen sortunut.

Samanlaisiin tulkinnan rajoihin päätyy usein myös Borgbodan linnavuori ja Tontereenmäki, kun aihepiiri on muinaislinnat ja näkyvissä on ennen kaikkea maastoon jäänyt rakenne. Villammella kolmas kiveys on juuri tällainen: sitä ei voi pitää varmasti ihmisen tekemänä.

Miten Villampia on tutkittu?

Kohdetta ei ole tutkittu arkeologisin kaivauksin. Vuonna 2003 Hannu Poutiainen tutki kohdetta pintapuolisesti inventoinnin yhteydessä. Tämä tekee Villammesta varsin vähän tutkitun mahdollisen linnavuoren, jonka kivivalleja on kuvattu mittaamalla ja maastoa lukemalla.

Vertailu muihin kohteisiin auttaa lähinnä asettamaan Villammin oikeaan aihepiiriin, ei täyttämään sen puuttuvia tutkimustuloksia. Pyhäjärven linnanmäki ja Skällbergetin muinaislinna kuuluvat samaan muinaislinnojen joukkoon, mutta Villammin kohdalla on syytä pysyä siinä, mitä mäellä on havaittu: kallio, näkyvyys, rinne ja kolme kiveystä, joista kaksi ovat selvästi ihmisen kasaamia.