Antero Vipunen: maan alla makaava tietäjä

Kuka on Antero Vipunen kansanuskossa?

Kansanuskon mukaan Antero Vipunen makaa maan alla vainajana tai jättiläisenä. Häntä kuvataan tietäjänä, jolla on hallussaan arvokkaita ikiaikaisia loitsuja tai tietoja. Tarinan mukaan Väinämöisen loitsusta puuttui kolme sanaa eli luotetta, ja hän lähti niitä saadakseen herättämään nukkuvan Vipusen.

Herättämisestä on kerrottu kahdella tavalla. Perimätieto kertoo, että Väinämöinen joko hakkasi puut Vipusen haudaltaan tai meni suun kautta Vipusen vatsaan. Toisissa versioissa Vipunen saattoi nielaista tahallaan Väinämöisen. Vatsassa Väinämöinen takoi niin kovasti, että Vipunen luovutti ja antoi sanat vatsasärystä päästäkseen.

Tämä jakso liittyy kalevalaiseen runouteen, jossa tieto, sana ja loitsu ovat toiminnan ytimessä. Vipusen hahmo ei ole vain maassa lepäävä olento, vaan sanan säilyttäjä, jonka luota puuttuvat luotteet haetaan. Kertomuksen jännite syntyy siitä, että tieto saadaan vasta, kun nukkuva tietäjä herätetään tai kun hänen vatsaansa joudutaan.

Mitä Antero Vipusen nimi tarkoittaa?

Viron kielessä vibu merkitsee jousipyssyä, joten Virossa Vipunen on käsitetty taitavaksi jousimieheksi. Useissa kertomuksen versioissa Vipusen mainitaan olevan ansastaja, kuten nimestä Vipunen voi päätellä. Vipu on eräänlainen ansalaite.

Runositaatissa Vipunen on jo viikon kuollut, ja Antero on kaonnut vipunsa virittämisestä ja ansatiensä ahtamisesta. Sitaatissa mainitaan kuusi kulmaluilla ja paju pehko parran peällä. Nämä kuvat sitovat hahmon maassa lepäämiseen, ansaan ja kasvillisuuteen, joka on ehtinyt asettua hänen ympärilleen.

Nimen selitykset kulkevat kahteen suuntaan. Toisaalta Vipunen ymmärretään jousimieheksi, toisaalta ansastajaksi. Kumpikin tulkinta nojaa sanaan vipu, mutta eri merkitykseen. Kansanrunoudessa tällainen nimestä kasvava selitys on olennainen osa hahmon tuntomerkkiä: nimi ei ole pelkkä tunniste, vaan se kertoo myös, millaisena kertojat ovat hahmon hahmottaneet.

Mistä Antero Vipusen hahmo on peräisin?

Antero Vipusen alkuhahmon arvellaan lainatun saamelaisista tarinoista, joissa käytiin noita Antereeuksen haudalla hakemassa tietoja. Jotkut ovat arvelleet, että Antero Vipunen perustuisi apostoli Andreakseen, jota kuvastavaa vinoristiä olisi pidetty vipuansana. Nämä ovat arveluja, eivät kertomuksen omia tapahtumia.

Antero Vipusesta kertovan tarinan on myös arveltu olevan lainaa muinaisesta Egyptistä, sillä egyptiläinen tarina Ramses II:n pojasta, Satni-Khamuasetista, sisältää vastaavuuksia Antero Vipuseen. Satni-Khamuaset etsii kaiken synnyn salaisuutta joutuen kysymään neuvoa Nineferkaptah-nimiseltä vainajalta.

Yhteinen piirre näissä arveluissa on tiedon hakeminen vainajalta. Vipusen kohdalla tieto on kolme puuttuvaa sanaa, Antereeuksen haudalla tietoja haetaan noidalta, ja Satni-Khamuaset kysyy neuvoa vainajalta etsiessään kaiken synnyn salaisuutta. Saman aihepiirin äärellä voi lukea myös Väinämöisen laulusta, sillä loitsun puuttuvat sanat koskevat nimenomaan laulun ja tiedon valmistumista.

Mille teokselle Antero Vipunen antoi nimensä?

Antero Vipunen antoi nimensä myös Yrjö Karilaan toimittamalle teokselle, jossa esitellään erilaisia pelejä, leikkejä sekä yleis- ja knoppitietoa. Teoksen nimi on Antero Vipunen: arvoitusten ja ongelmien, leikkien ja pelien sekä eri harrastelualojen pikkujättiläinen. Teoksen julkaisijaksi mainitaan WSOY, paikaksi Porvoo ja painokseksi 1. painos.

Tässä yhteydessä vanha tietäjän nimi siirtyy kirjan nimeksi. Kansanrunouden Vipusella on hallussaan ikiaikaisia loitsuja tai tietoja; Karilaan toimittama teos esittelee pelejä, leikkejä sekä yleis- ja knoppitietoa. Nimi sopii yhteen sen kanssa, että hahmo on tietojen säilyttäjä, vaikka teoksen sisältö onkin toisenlainen. Kalevalassa tietoa ja loitsuja arvostettiin suuresti, ja samassa eepoksessa nimiä käytettiin myös merkityksissä, joissa ne kuvasivat outoa muukalaista tai vihollista – näin on laita esimerkiksi Untamon kohdalla, sillä nimeä tavataan oudon muukalaisen tai vihollisen merkityksessä.