Untamo – Kalervon suvun vihollinen Kalevalassa

Missä Kalevalan runoissa Untamo esiintyy?

Untamo esiintyy Kalevalassa runoissa 31–36 Kalervon eli Kalevan suvun vihollisena. Perimätiedon mukaan hän on ilkeä ja ahne mies, joka aloittaa Kalervon kanssa kiistan esimerkiksi kalavesistä.

Kansanrunoissa nimeä Untamo tavataan myös yleisemmin oudon muukalaisen tai vihollisen merkityksessä. Esimerkiksi Lemminkäinen kieltää tulleensa ja virkkoo joutuneensa “suuhun Untamon susien, kitahan kirokavetten”.

Nimi esiintyy lähinnä kahdessa roolissa. Toisissa tarinoissa Untamo on suvun vihollinen, toisissa taas uudisraivaaja. Kalevalaan on valittu ensin mainittu merkitys.

Miksi Untamo ja Kalervo riitaantuvat ja sotivat?

Perimätiedon mukaan Untamo ja Kalervo ovat saman äidin lapsia. Kalervoa kutsutaan joissain runoissa Kalevaksi, ja Kalevat ja Kalevan pojat olivat tarujen mukaan muinaisia jättiläisiä.

Veljekset ajautuvat erilleen. Tarinan mukaan Untamo on kasvanut Suomessa ja Kalervo Karjalassa. Inkeristä kerätyn Kalevanpojan runon mukaan Untamo on kasvanut Suomessa.

Kalavesistä alkanut kiista johtaa sotaan, joka tuhoaa Kalervon suvun. Kalevalaan valitun runoaiheen mukaan Kullervo surmaa myöhemmin Untamon suvun.

Kalervon ja Kullervon sukujen taistelu on pohjimmiltaan veljessodan myytin paikallinen muunnos. Tällainen myytti tunnetaan laajalti, muun muassa germaanisessa perinteessä. Siinä veljekset perustavat erilliset sukuhaaransa, usein eri paikkoihin, ja näistä muodostuu uusia kansoja, maita tai heimoja, jotka alkavat sotia keskenään.

Perimätiedon mukaan pitkäaikainen vihollinenkin on koettu usein jollain tavalla sukulaiseksi, koska keskinäisistä välienselvittelyistä on tullut kiinteä osa ryhmien mytologiaa. Myytti voi olla myös osittain historiallinen, sillä nämä myytit juontuvat usein todellisista ryhmien välisistä tai sisäisistä vastakkainasetteluista.

Miten Kullervo joutui Untamon suvun orjaksi?

Sodan jälkeen Kalervon poika, josta käytetään nimitystä Kullervo, jää äiteineen eloon. Kullervo otetaan Untamon suvun orjaksi.

Tarinan mukaan Kullervo ei suoriudu työtehtävistään, joten hänet myydään Seppo Ilmariselle. Sepän vaimo laittaa pojan paimeneen, mutta leipoo tälle eväsleivän sisään kiven.

Leikatessaan leipää Kullervo katkaisee puukkonsa ja suuttuu. Hän kiroaa pedot lehmikarjaan ja lähtee pakoon. Kalevalaan valitun runoaiheen mukaan Kullervo surmaa Untamon suvun.

Mistä Untamon nimi on peräisin ja mitä Laitilan Untamala liittyy siihen?

Untamon eli Unton nimen arvellaan pohjautuvan germaaniseen miehennimeen, joka saattoi muinoin olla niinkin lähellä suomalaista muotoa kuin Undo. Nimi on usein yhdistetty Laitilassa sijaitsevaan kylännimeen Untamala, jonka kirkkotarhassa sijaitsee tarinan mukaan Kalevanpojan viikatteentikku.

Untamo- tai Unto-nimisten ihmisten perusteella on nimetty paikkoja lähinnä läntisessä Suomessa. Esimerkiksi Ylistaron Untamala on saanut nimensä Untamala-nimisestä kantatalosta, jonka on perustanut joku Untamo-niminen henkilö.

Kansanperinne kertoo tämän Untamon tulleen juuri Laitilan Untamalasta. Laitilan Untamalassa kerrottiin perimätiedon mukaan kahden jättiläisen taistelusta, joista toinen, Un, tappoi toisen nimeltään Tan, aivan kuten Untamon suku tappaa Kalervon suvun.

Mitä paikkoja ja perimätietoa Untamoon liittyy?

Kansanperinne liittää henkilöitä, joilla on Untamon tai Kalevan nimeä muistuttava nimi, eräisiin todellisiin paikkoihin lähinnä läntisessä Suomessa. Karkkulaisen kansantarinan mukaan Untamoinen tarkoittaa uudisasukasta. Karkussa on myös ollut paikka nimeltään Untamon maa.

Länsi-Suomessa, muun muassa Kalannissa ja Laitilan Untamalassa, on kerrottu perimätiedon mukaan Kalevan pojista, entisaikojen vihollisista ja jättiläisistä. Tarinan mukaan he joutuivat pakenemaan yhä syrjäisimmille seuduille uudisasutuksen tieltä.

Kansanperinteen tutkimuksen kentän ulkopuolelta tuleva Timo Heikkilä liittää taruaiheeseen myös jotkin kertomukset hiisistä. Esimerkiksi Sääksmäen Rapolan linnavuorella kerrotaan perimätiedon mukaan asuneen Hiisi-jättiläisen, joka taisteli kristittyjä ja kristinuskon levittäjää Birger Jaarlia vastaan ja joutui lopulta pakenemaan.

Toisessa kertomuksessa Rapolan linnavuorella asui kuningas Rapo, joka poikineen joutui tarinan mukaan Birger Jaarlin surmaamaksi.