Iso tammi – maailmanpuu, joka pimensi taivaan kalevalaisessa runoudessa
Lyhyesti
Iso tammi on kalevalaisessa runoudessa esiintyvä jättimäinen maailmanpuu, joka kasvaa maailman alkuaikoihin ja peittää kuun ja auringon. Puun kaataa lopulta merestä tullut mies, joka kasvaa jättiläiseksi ja iskee tammen kolmella iskulla poikki. Tarustossa puusta käytetään myös nimiä tasmatammi ja rutimoraita.
- kalevalainen runous
- maailmanpuu
- kansanusko
Miten iso tammi kaadetaan Kalevalassa?
Kalevalassa iso tammi kasvaa maailmaan jo alkuaikana, kun maailmaa vielä muokataan ja luodaan. Puu kasvaa niin suureksi, että se peittää kuun ja auringon, ja maailmaan tulee pimeä. Tammen kaatajaksi etsitään joku, joka kykenisi tehtävään, mutta ensimmäiset yrittäjät epäonnistuvat.
Lopulta merestä tulee pieni vaskeen pukeutunut mies. Hän kasvaa jättiläiseksi ja iskee puun kolmella iskulla poikki. Taivaanvalot vapautuvat, ja maailma on valmis. Puun taikavoimat vapautuvat ihmisten iloksi: latvan taittaja saa iäisen taian, oksan taittaja iäksi onnen ja lehvän leikkaaja ikuisen lemmen.
Tarina liittyy laajempaan Kalevalan maailmansyntyaihelmaan ja kalevalaiseen runouteen, jossa maailman luominen ja valojen vapautuminen kulkevat käsi kädessä.
Miten tammen lastuista tuli noidannuolia?
Kun tammi on kaadettu, sen lastut ajelehtivat merellä ja päätyvät vihdoin rantaan. Perimätiedon mukaan joku paha olento – Hiiden piika pikkarainen, Lapin koira rautahammas tai joku muu – tekee lastuista noidannuolia.
Tämä yksityiskohta ei ehkä ole satunnainen. Se saattaa sisältää myyttisen käsityksen aseiden alkuperästä: aseet syntyvät samaan aikaan ja liittyvät samoihin kulttuurin edistysaskeliin kuin monet hyvää tuottavat asiat. Noidannuolia hoidettaessa niiden synty on joskus luettu loitsuissa ison tammen kaatoon, jolloin parantaminen alkaa paluuta puun alkuperään. Myös Hiisi esiintyy tarinassa pahan olennon hahmossa.
Miksi iso tammi on nimeltään tasmatammi tai rutimoraita?
Tarusto kutsuu iso tammea myös nimillä tasmatammi ja rutimoraita. Tasma on harvinainen sana, joka on ilmeisesti kulkeutunut turkkilaisilta kielistä syrjäisten kautta jo muinoin. Se tarkoittaa nuoraa ja yhdyssidettä, jollainen on esimerkiksi valjaissa. Tasmatammi on ilmeisesti tarkoittanut puuta, joka yhdistää maan ja taivaan nuoran tavoin. Rutimo taas viittaa rautaan – puu on raudanluja.
Suomalaisessa mytologiassa on muitakin merkkejä maailmanpuusta. Timo Heikkilä tulkitsee jotkut Ukon kirves -taikaesineiden piirteet maailmanpuuhun viittaaviksi. Eräiden taivaanvalojen syntyä selittävien tarinoiden mukaan valot ripustetaan puun oksille. Myös peijaisiin liittyvä tapa nostaa karhun pääkallo puuhun on mahdollisesti ollut karhun sielun vertauskuvallinen palauttaminen maailmanpuun kautta taivaalle.
Miksi tammi on pyhä ja symbolinen puu?
Isoksi kasvava, pitkäikäinen ja kovapuinen tammi on ollut pyhä itämerensuomalaisille ja monille Keski-Euroopan kansoille, kuten germaaneille ja kelteille. Tammen lehvien on uskottu tuottavan onnea.
Myöhempänä tunnuksena tammi on merkinnyt kestävyyttä ja voimaa. Se on kansallispuun asemassa muun muassa Saksassa, Englannissa, Ranskassa, Yhdysvalloissa ja Virossa. Suomessa tammen lehvät ovat eräänlainen viime sotien veteraanien tunnus. Muinaisten lämpimämpien kausien aikana jalot lehtipuut ovat viihtyneet nykyistä huomattavasti pohjoisempana Suomessakin.