Liedon Vanhalinna Aurajoen ja Härkätien välissä

Missä Liedon Vanhalinna sijaitsee?

Liedon Vanhalinna kuuluu Suomen merkittävimpiin esihistoriallisiin ja varhaishistoriallisiin muinaislinnoihin. Mäki sijaitsee Liedon kaupungissa, Aurajoen ja Hämeen Härkätien väliin jäävällä alueella.

Vanhalinna on ollut käytössä jo kivikaudelta lähtien, jolloin se oli laajojen vesialueiden ympäröimä kallioinen saari. Linnoituksena se on toiminut rautakaudelta lähtien.

Vanhalinnan myöhäisin käyttövaihe on ajoitettu 1360-luvulle. Merkitys oli todennäköisesti vähentynyt jo aiemmin, kun Turun linna valmistui Aurajoen suulle 1280-luvun alussa.

Milloin Liedon Vanhalinna oli käytössä?

Kalliomäellä tehdyissä kaivauksissa on voitu erottaa kolme aktiivista kautta. Ensimmäinen aktiivikausi oli nuoremmalla pronssikaudella vuosina 1100–500 eaa. Toinen ajoittuu merovingiaikaan vuosina 500–700 jaa.

Kolmas aktiiviaika vuosien 1000–1370 välillä voidaan jakaa kahteen vaiheeseen. Vuosien 1000–1150 välille olivat ominaisia saksalaiset rahat sekä esihistoriallisen ajan esineistö. Vuosien 1200–1370 välille ovat tyypillisiä skandinaaviset brakteaatit ja sydänkeskiaikainen esineistö.

Linnavuori on kuulunut alkujaan paikalliselle väestölle, mutta päätyi viimeisenä käyttöjaksonaan lopulta ruotsalaisten tukikohdaksi. Ruotsalaisten haltuun linna on joutunut mahdollisesti 1170-luvulla tai samoihin aikoihin, kun Suomen ensimmäinen kirkollinen keskus vakiintui Koroisiin. Yhteys Turun Koroisten kirkkoon ja Koroinen vaiheeseen auttaa hahmottamaan ajan poliittista muutosta. Ruotsalaiset varustivat linnan uudelleen ja käyttivät sitä mahdollisesti hämäläisiä vastaan.

Millaisia rakennuksia ja puolustuslaitteita Liedon Vanhalinnassa oli?

Kaivauksissa muinaislinnalta on havaittu kaikkiaan 11 rakennuksen jäänteet. Esihistoriallisella ajalla mäen laella olleet rakennukset ovat olleet risupunosseinäisiä. Myöhemmin keskiajalla rakennusaineena on käytetty myös tiiltä.

Mäen laki on ollut tasoitettu pihakivetyksellä kulkemisen helpottamiseksi. Rautakaudella laen tasoittamiseen on käytetty laattakiviä ja keskiajalla mukulakiviä.

Mäeltä on löytynyt jälkiä useista eri puolustuslaitteista eri aikakausilta. Varhaisimmat puisen rintavarustuksen jäänteet on voitu ajoittaa aikaan ennen 500 eaa. Keskiajalla käytössä on ollut kaksi sisäkkäistä puolustuslinjaa.

Onko Liedon Vanhalinnassa käyty taisteluja?

Linnan ympäristöstä on löytynyt 14 nuolenkärkeä sekä 150 jalkajousen nuolenkärkeä. Alueelta on löydetty myös 33 rengaspanssarista peräisin olevaa rautarengasta sekä keihäänkärkiä, joista vanhin on ajoitettu 500-luvulle.

Useat tulipaloista kertovat jäljet viittaavat siihen, että Vanhalinna on ollut historian saatossa myös taistelupaikkana. Tällaisia jälkiä ovat muun muassa hiiltyneet hirrenkatkelmat sekä savimaahan upotetut palaneet risukimput, joita käytettiin yleisesti puuvarustusten sytyttämiseen.

Varhaisimmat tulipalon jäljet on ajoitettu kansainvaellusaikaan ja myöhäisimmät 1360-luvulle.

Miten Liedon Vanhalinnasta tuli museo?

Ruotsinvallan aikana Vanhalinnasta tuli ensin piispantila ja sitten läänitetty aatelistila. 1700- ja 1800-luvuilla Vanhalinnan tila oli Littoisten verkatehtaan perustajasuvun Hjeltin tila. Saman vuosisadan puolivälissä Suomenlinnaan Susisaaren varrelle alettiin rakentaa vuonna 1750 Viaporin kuivatelakkaa, joka on Suomen vanhin kuivatelakka. Niiltä ajoilta periytyy maatalouden ja talonpoikaiskulttuurin arvostus, jota tilan viimeinen omistajasuku, Wanhalinnat, jatkoi menestyksekkäästi.

Mauno Wanhalinna sai tilan hoitaakseen vuonna 1930, jolloin kartanokeskuksen massiivinen uusklassinen päärakennus oli juuri valmistunut. Avioiduttuaan vuonna 1944 Mauno ja Ester Wanhalinna alkoivat rakentaa kodistaan elävää museota.

Wanhalinnat halusivat turvata elämäntyönsä lahjoittamalla tilan silloin vielä yksityiselle Turun yliopistolle Snellmanin päivänä vuonna 1956. Turun yliopisto valtiollistettiin vuonna 1974, jolloin Vanhalinna jäi muun yliopiston lahjoitusomaisuuden tavoin Turun Yliopistosäätiön omistukseen. Vuonna 1998 Turun Yliopistosäätiö perusti erillisen Liedon Vanhalinna -säätiön kehittämään kartanon toimintaa museo-, kulttuuri- ja seminaarikeskuksena.

Vanhalinnan museossa voi tutustua Mauno ja Ester Wanhalinnan museoksi sisustamaan kartanokotiin. Kartanon kellarikerroksen arkeologisessa näyttelyssä esitellään arkeologista löytöesineistöä Vanhalinnan alueelta mutta myös muualta Varsinais-Suomesta kivikaudelta keskiajan alkuun. Härkätallin Elämänlanka-näyttely kertoo ihmiselämän kulusta, arjesta ja juhlasta 1800-luvun lopun Lounais-Suomessa. Lisäksi esillä on vuosittain useita vaihtuvia näyttelyitä.

Museovirasto on määritellyt Liedon Vanhalinnan yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Vanhalinnantie eli Liedon Vanhalinnan kohdalla oleva osuus Hämeen Härkätiestä on jäänyt sivuun 1960-luvun alussa rakennetusta valtatietä 10. Se kuuluu museoteihin. Sorapäällysteinen tie on Härkätien pisin vanhassa asussaan säilynyt tieosuus. Toinen sorapäällysteinen museotie Härkätien varrella löytyy Rengosta.