Pääsiäisnoita – trullit, navetan pelot ja virpovien noitien perinne

Mitkä olivat trullit?

Trullit liittyvät pääsiäisajan mytologiaan, ja niistä käytetään myös nimiä pääsiäistrullit ja rullit. Ruotsin kielessä troll tarkoittaa peikkoa ja trollkarl miespuolista noitaa. Sanasto kertoo, että kyseessä on vanha pohjoismainen uskomusmaailma, joka on yhdistynyt kristilliseen pääsiäiseen omalaatuisella tavalla.

Historiallisesti trullit olivat erityisesti kotieläimiä kohtaan pahantahtoisiksi uskottuja olentoja tai näitä esittäviä ihmisiä. Pääsiäisnoitailmiöön kuului kaksi tasoa. Uskottiin, että kotieläimet olivat pitkäperjantain ja lankalauantain illan aikana alttiina pahalle. Toisaalta tuolloin harjoitettiin nimenomaan tätä uskomusta vahvistavia menoja: eläimistä leikattiin karvoja ja nahanpaloja.

Trulleina uskottiin toimivan yhteisöstä syrjäytyneitä naisia, jotka tällä tavalla ilmaisivat naapureitaan kohtaan tuntemaansa kateutta. Uskomus heijastaa yhteisön pelkoja ja sitä, miten syrjään jääneisiin suhtauduttiin epäluulolla.

Miten trullit uhkasivat karjaa navetan yönä?

Perimätiedon mukaan, jos trulli pääsi navettaan, lehmät kuolivat seuraavana talvena outoihin tauteihin. Sen ajan ihmisille karja oli elintärkeää. Mikäli trulli pääsi viemään karvoja tai nahanpaloja eläimestä, karjaonni saattoi olla menetettyä.

Trulleja yritettiin estää pääsemästä navettaan monin keinoin. Apuna käytettiin muun muassa kelloja, teräaseita, virsikirjoja, elohopeaa, viisikantaa ja ristinmerkkejä. Epäiltiin jopa, että navetasta yllätetty trulli saattoi muuttaa itsensä kaksihaaraiseksi talikoksi tai heinähangoksi – siis kummallisen muotoon, joka olisi voinut seistä huomaamattomana tallin nurkassa.

Miksi noidat mellastivat juuri lankalauantaina?

Uskottiin, että pitkäperjantain ja pääsiäissunnuntain välisenä lauantaina Jumalan suojeleva vaikutus oli pienimmillään ja silloin noidat pääsivät mellastamaan maailmassa. Kristinuskon mukaan Jeesus Nasaretilainen kuoli pitkänäperjantaina ja nousi kuolleista pääsiäissunnuntaina. Välinen lauantai jäi siis uskomuksen mukaan hengellisesti suojattomaksi hetkeksi.

Juuri kyseisenä lauantaina pelättiin noitia, ja pahan karkottamiseksi poltettiin muun muassa pääsiäiskokkoja. Tulen ja valon uskottiin karkottavan pahaa voimaa samaan tapaan kuin monissa muissakin vuodenkierron juhlissa, kuten kekrisä.

Mistä nykyinen virpovien noitien perinne on peräisin?

Nykyinen pääsiäisnoitaleikki on lasten viihteeksi kehitetty yhdistelmä kahdesta erilaisesta perinteestä. Siihen kuuluu trulliperinteen noidaksi pukeutuminen sekä palmusunnuntain virpomisperinne virpovitsoineen, onnentoivotuksineen ja palkan vaatimisineen.

Historiallisesti virpominen ja trullit olivat siis vastakkaisia ilmiöitä: virpominen liittyy siunaamiseen ja trullit kiroamiseen. Leikissä nämä kaksi ovat kuitenkin sulautuneet yhteen. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla trullitellaan edelleen pääsiäislauantaisin.