Kansanusko ja olennot

Prättäkitti – loimaalainen noita ja ennustaja

Lyhyesti

Prättäkitti, tunnettu myös nimellä Rättäkitti, oli 1600-luvulla elänyt noita ja ennustaja. Hän toimi Mannisten kylän Tepon talon emäntänä Loimaan alueella, nykyisellä Ypäjällä. Kansanuskon mukaan hän ennusti muun muassa Loimaan kirkon palon vuodelta 1888.

  • 1600-luku
  • Varsinais-Suomi
  • kansanusko

Kuka Prättäkitti oli?

Prättäkitti oli perimätiedon mukaan 1600-luvulla elänyt noita ja ennustaja. Hän ei ollut mikä tahansa keksitty hahmo, vaan oikea ihminen: Mannisten kylän Tepon talon emäntä. Hänen kotiseutunsa sijaitsi Loimaan alueella, paikassa joka kuuluu nykyään Loimaan

Kansanuskon mukaan Prättäkitillä oli voimia, jotka ylittivät tavallisen ihmisen kyvyt. Hänen kerrotaan nähneen tulevaisuuteen ja sanoneen asioita, jotka myöhemmin toteutuivat juuri niin kuin hän oli luvannut. Siksi hänen tarinansa ovat eläneet sukupolvelta toiselle.

Mitä Prättäkitti ennusti kirkon palosta ja rautatiestä?

Prättäkitin kerrotaan ennustaneen Loimaan kirkon palon vuonna 1888. Tarinan mukaan hän näki etukäteen, että kirkko palaisi, ja niin tapahtui.

Mutta ennustukset eivät loppuneet tähän. Perimätieto kertoo, että Prättäkitti sanoi Peltoisten Välimetsään nousevan vielä joskus kaupungin. Hän myös ennusti, että maailma vyötetään rautaisella vyöllä ja Loimijoen yli rakennetaan rautainen silta, jota ajetaan rautaisilla hevosettomilla vaunuilla.

Näiden kuvien ei vaikea ymmärtää viittaavan rautatiehen. Folkloristi Kristiina Kestinen on tutkinut Rättäkitin tarinoita ja liittää ne rautatien Loimaalle 1800-luvun lopussa tuomaan modernisaatioon: kun uusi tekniikka ilmestyi maaseudulle, ihmiset selittivät sitä vanhoilla ennustustarinoilla.

Miksi Prättäkitin arkku oli niin painava?

Prättäkittiin liittyy myös kuolemaan liittyvä tarina. Kansanuskon mukaan hänen kuolemansa jälkeen arkku olikin niin painava, ettei sitä saatu hevosella vedetyksi mäen päälle. Tarinan mukaan arkku lensi useaan kertaan kuuseen.

Tällaiset tarinat olivat tapa todeta, että yliluonnolliset voimat eivät kadonneet noidan kuoltua. Painava arkku ja outo lentäminen kertoivat siitä, että Prättäkitti oli poikkeuksellinen ihminen vielä jälkeenpäinkin.

Miten Prättäkitin tarinat elävät nykyään?

Prättäkitti on herättänyt kiinnostusta sukupolvien ajan. Suomessa on kirjoitettu hänen tarinoistaan sekä tutkielmia että kaunokirjallisia sovituksia. Häntä on tutkinut muun muassa folkloristi Kristiina Kestinen, ja aiheesta on kirjoittanut myös suomen kielen tutkija Niilo Ikola.

Loimaalainen kirjailija Pirkko Jaakola kirjoitti kuunnelman Prättäkitti, noita Nousiaisista vuonna 1981. Kuunnelmasta on tehty käännös saksaksi ja näytelmäsovitus. Vuosituhannen vaihteessa Prättäkitistä ilmestyi satukirja, ja vuonna 2016 Ypäjän Musiikkiteatteri esitti tarinoihin perustuvan lastennäytelmän Prättäkitti ja Yrjä Pytyn tapaus. Prättäkitin kaltaisten noitatarinoiden rinnalla kansanperinteessä esiintyy muitakin noitaan liitettyjä taruolentoja, kuten Lievo – vaakalintu, noidan apurina lentävä taruolento.

Perinne elää myös tapahtumissa: Loimaan Seudun Yrittäjänaiset järjestää yhteistyössä Loimaan Lehden kanssa vuosittain Prättäkittipäivänä tunnetun teemapäivän.