Rauni – Ukko-ylijumalan puoliso vai toinen tulkinta Ukkosta

Mikä on Agricolan luettelossa sanottu Raunista ja Ukosta?

Rauni sisältyy Mikael Agricolan pakanallisten jumalten luetteloon, jonka Agricola laati vuonna 1551. Luettelon latinankielisessä versiossa, jonka Sigfridus Aronus Forsius teki, Ukko synnyttää sateita ja sinkoo peljättäviä salamoita. Rauna panee liikkeelle tuulet ja uhkaa itsekin salamalla.

Raunin asema jää luettelossa kahden mahdollisen lukutavan varaan. Rauni voidaan ymmärtää Ukko-ylijumalan puolisoksi, mutta toisen tulkinnan mukaan Rauni on itse Ukko. Tämä epäselvyys liittyy Agricolan säkeisiin, jotka ovat osin vaikeaselkoisia.

Kansanrunoudessa nimeä Rauni ei sellaisenaan tavata. Vermlannin metsäsuomalaisten Ison sian runossa esiintyy kuitenkin Ryönikkä eli Röönikkä, ja sen on katsottu tarkoittavan todennäköisesti Raunia. Kyse on siis nimiasusta, joka ei ole suoraan sama kuin Agricolan luettelossa, mutta joka on yhdistetty samaan jumaluuteen.

Mitä Agricolan säkeiden vaikeaselkoiset kohdat tarkoittavat?

Agricolan säkeiden ongelmallisia kohtia ovat erityisesti ilmaisu Rauni Ukon Naini, sanat härsky ja pärsky sekä ilmaisu Wdhen Tulon. Näiden sanojen ja ilmaisujen oikeasta tulkinnasta riippuu, pidetäänkö Raunia ukkosen jumalana vai hedelmällisyyden jumalana.

Rauni Ukon Naini voidaan lukea joko ”Rauni, Ukon nainen” tai ”Rauni-ukon nainen”. Ensimmäinen lukutapa antaa Raunille oman nimen ja aseman Ukon puolisona. Jälkimmäinen lukutapa taas tekee Raunista ukkoon liittyvän määritteen, jonka rinnalla puhutaan naisesta ilman tämän nimeä.

Härskymisen ja pärskymisen on esitetty tarkoittavan mies- ja naispuolisen ukkosenjumalan riitelyä, mistä aiheutuisi ukonilma ja sade. Toisen tulkinnan mukaan sanat kuvaisivat sukupuoliyhdyntää, pyhiä häitä eli hieros gamosta. Sama jakso voi näin liittyä joko sään syntyyn tai hedelmällisyyteen.

Ilmaisun Wdhen Tulon merkitys voi olla joko uuden tulon, vuoden tulon tai veden tulon. Kaksi ensimmäistä ilmaisua liittyisivät uuteen sadonkorjuuseen, kolmas taas sateeseen. Tämäkin valinta vaikuttaa siihen, millaiseksi Raunin tehtävä Agricolan kuvauksessa hahmottuu.

Onko Rauni ukkosen jumalatar vai pihlaja pyhien häiden perinteessä?

Uno Harva pitää Raunia naispuolisena Ukkosen jumaluutena. Teoksessaan suomalaisten muinaisuskosta Harva käsittelee myös perusteellisesti E. N. Setälän ensimmäisenä esittämää näkemystä, että Rauni on personoitu pihlaja ja lähtöisin muinaisskandinaavisesta pihlajaa tarkoittavasta sanasta raunir, jota vastaa ruotsin rönn.

Martti Haavio katsoi Agricolan kuvauksen kertovan ”Rauni-ukosta” ja hänen nimeltä mainitsemattomasta vaimostaan sekä näiden pyhistä häistä. Haavion mukaan Agricolan kuvauksen alkuosassa mainitut pidot, ukon vakan tuominen sekä ukon maljan juominen liittyvät tähän hedelmällisyysriittiin.

Näissä tulkinnoissa Rauni ei ole vain yksi nimi luettelossa. Harvalla painottuu naispuolinen ukkosen jumaluus, Setälän esittämässä näkemyksessä pihlaja ja Haaviolla Rauni-ukon sekä nimeämättömän vaimon pyhät häät. Agricolan säkeiden vaikeaselkoisuus jättää niille kaikille tilaa.

Mitä paikkojen tarinat kertovat Raunista kansanuskossa?

Raunin kohdalla kansanusko ja kirjallinen luettelo kohtaavat tavalla, jossa nimi, sää ja hedelmällisyys punoutuvat samoihin säkeisiin. Saman aihepiirin tarinoissa liikkuu myös muuta perimätietoa, kuten Hiidenkirnu, Näkki ja Metsänpeitto, joissa paikka, vesi ja näkymätön väki saavat oman osansa.

Raunista käytetyt selitykset eivät kuitenkaan muutu yhdeksi varmaksi kertomukseksi. Perimätieto kertoo Ryönikästä eli Röönikästä Vermlannin metsäsuomalaisten Ison sian runossa, ja Agricolan luettelossa Rauna liikuttaa tuulia sekä uhkaa salamalla. Kansanuskon mukaan tällaiset hahmot voivat olla läsnä sateessa, tuulessa ja sadonkorjuun odotuksessa, vaikka tutkijoiden lukutavat eroavat toisistaan.