Evijärven historia: asutus, kylät ja nimi

Missä Evijärven kunta sijaitsee ja millainen järvi Evijärvi on?

Evijärvi sijaitsee Ähtävänjoen keskijuoksulla, ja kunta levittäytyy Evijärven rantamille. Järvi tunnetaan kalaisena ja matalana järvenä, jossa on runsaasti saaria. Evijärven maisema on muusta Etelä-Pohjanmaasta poiketen kumpuilevaa ja vaihtelevaa. Kansankulttuurillisesti Evijärvi on Keski-Pohjanmaata.

Evijärvellä on löydetty kivikautisen asutuksen jäännöksiä Hanhikosken rannalta. Näsijärven vedet laskivat tuolloin Ähtävänjoen kautta Pohjanlahteen. Rautakaudelle tultaessa väestö väheni huomattavasti, ja Evijärven seutu jäi pääosin eränkäyntialueeksi. Alueella asui niin sanottuja lappalaisia.

Evijärven läpi kulki Ylä-Satakunnasta Ähtäristä alkanut vesireitti, jota kautta Hämeestä ja Pirkkalasta asti pääsi Pohjanmaan rannikolle. Nykyistä huomattavasti vuolaamman Ähtävänjoen kalaisuus sekä ympäröivien erämaiden riista olivat uudisasukkaiden tärkeimpiä houkuttimia. Vanhimpia taloja ja kyläyhteisöjä ovat todennäköisesti muinaisen vesireitin varrelle perustetut talot.

Miten Evijärven seutu liittyy Pietarsaaren historiaan ja ruotsinkielisiin paikannimiin?

Evijärven seutu kuului keskiajalla Pietarsaaren suurpitäjän takamaihin. Pohjanlahden rannikon ruotsalaisasutus ulottui Evijärvelle saakka, mistä ovat muistoina monet ruotsinkieliset paikannimet, kuten Björbacka, Stenbacka, Norrena ja Söderena. Ainakin eräät Evijärven vanhimmat talot Inan eli Enan kylässä olivat ruotsinkielisiä, kuten monet muutkin veroa maksavat talot Alajärvelle saakka.

Paikannimistö on alun perin pitkälti ruotsinkielistä, mutta muuttuneet suomenkielisen ääntämyksen mukaan helpommin sanottavaksi. Alkuperäistä lappalaisnimistöä on enää vaikea havaita. Yksi esimerkki on nykyistä Kniivilänlahtea merkinnyt Kultalahti, joka oli 1709 kartassa Kuldalachte. Nimi pohjautunee saamenkielistä lainautuneeseen povettoman nuotan nimeen ”kulth”, joka esiintyy tavallisesti yhdessä rantanuotan eli inan kanssa.

Evijärven naapurikuntia ovat Kauhava, Kruunupyy, Lappajärvi, Pedersören kunta ja Veteli. Entisiä naapurikuntia ovat Kauhavaan liitetty Kortesjärvi ja Kruunupyyhyn liitetty Teerijärvi sekä silloiseen Pietarsaaren maalaiskuntaan liitetyt Purmo ja Ähtävä. Evijärvi sijaitsee Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien rajalla ja on Etelä-Pohjanmaan maakunnan pohjoisin kunta.

Miten Evijärvi kehittyi kyläkunnasta omaksi seurakunnakseen?

Evijärvi mainitaan 1500-luvun puolivälin asiakirjoissa Pietarsaareen kuuluvaksi kyläkunnaksi, jossa vuosisadan lopulla oli jo 20 taloa. Vaikka vielä 1600-luvullakin syntyi jonkin verran ruotsalaista uudisasutusta, tulivat savolaiset seudun tärkeimmiksi asuttajiksi. Asutus pysyi pitkään harvana.

Väkiluku oli todennäköisesti 1600-luvulla ennen suuria kuolonvuosia noin 3 000, vuonna 1749 se oli 505 ja 1805 jo 2 426. Vuonna 1760 Evijärvestä tuli Lappajärven kappeliseurakunta, ja 1865 se erotettiin omaksi seurakunnaksi. Evijärven kirkon rakensi kuuluisa alahärmäläinen Antti Hakola vuonna 1758. Ensimmäinen kirkkoherra K. A. Calamnius astui virkaansa 1877. Omaksi pitäjäksi Evijärvi tuli 1867.

Milloin Evijärveltä lähdettiin siirtolaisiksi ja miten väkiluku on muuttunut?

1800-luvun lopulla Evijärveltä lähti Pohjois-Amerikkaan yli 2 000 siirtolaista, joista kuitenkin useat palasivat myöhemmin takaisin. Vuonna 1920 kunnassa oli asukkaita 4 159. Evijärven asukasluku pysyi 4 000:n tienoilla 1960-luvulle saakka, jolloin väestö alkoi hitaasti vähentyä. 1970-luvun puolivälissä asukkaita oli enää runsaat 3 300, mutta asukasluku kääntyi vuosikymmenen lopulla jälleen kasvuun. Vuonna 1985 Evijärvellä oli asukkaita 3 442. 1990-luvun alussa vaikuttanut lama ja maaltamuutto vähensivät kunnan asukasluvun vuoteen 2011 mennessä 2 761 asukkaaseen.

Evijärven nimi on yhdistelmä alueen asutushistoriaa, luonnonoloja ja kielten kohtaamista. Vanhimmassa tunnetussa kirjallisessa asiakirjassa vuodelta 1540 paikkakunta esiintyy muodossa Effvijerffiby. Myöhemmin 1700-luvulla ruotsalainen kartoittaja yritti vakiinuttaa järvelle nimeä Noor viitaten sen pohjoiseen sijaintiin suhteessa Lappajärveen. Paikallisten suussa kulkenut suomenkielinen nimi palautettiin kuitenkin virallisiin karttoihin 1770-luvulla, ja lopullisesti sen asema vahvistui Evijärven kunnan perustamisen yhteydessä 1867.

Nimen etymologialle on kaksi pääasiallista tulkintaa. Luontonimenä se juontaa juurensa muinaisruotsin sanaan evja, joka tarkoittaa märkää rantaniittyä tai mutaista luhtaa, mikä kuvaa järven matalaa ja rehevää luonnetta. Vaihtoehtoisen, kalastuskulttuurin liittyvän saamelais- tai suomalaisperäisen tulkinnan mukaan nimi viittaa evään ja siten poikkeuksellisen kalaiseen vesistöön.