Janakkalan historia – esihistorialaisesta asutuksesta teolliseen kuntaan

Mistä Vanajaveden laakson esihistoriallinen asutus on peräisin?

Vanajaveden laaksossa ja sen yläjuoksulla on ollut asutusta jo esihistoriasta saakka. Kivikautinen asutus oli Hämeessä keskittynyt Vanajaveden ja Hauhon reittien sekä niiden laskujokien ja -järvien varsille. Todennäköisesti tämä asutus saapui suoraan etelästä, sillä esimerkiksi Vihdin Hiidenvesi oli aikoinaan merenlahti, jonka kautta pääsi helposti Salpausselän toiselle puolelle.

Kampakeraamisen asutuksen aikana 5000-luvulta eaa. lähtien harjoitettiin metsästystä ja kalastusta, mutta maata ei välttämättä viljelty eikä karjaa hoidettu. Nuorakeraaminen kulttuuri noin 3200–2500 eaa. toi Hämeeseen ehkä uutta väestöä lähinnä etelästä ja kaakosta.

Rautakaudella asutus oli levinnyt jo laajemmalle. Ehkä jo tuolloin syntyi maantieyhteys Hämeen ja Varsinais-Suomen rannikon välille – myöhemmin tämä tie tunnettiin Hämeen Härkätienä, ja sen toinen pää oli aluksi Halikonlahdella.

Mitkä linnavuoret sijaitsevat Janakkalan alueella?

Asukkaiden turvapaikoiksi muodostuivat viimeistään rautakaudella linnavuoret, joista Janakkalan alueella keskeisimpiä ovat Hakoisten linnavuori ja Unikonlinna. Myös Hangastenmäki on tutkimuksissa osoittautunut linnavuoreksi.

Rautakauden merkittävin esinelöytö tehtiin Kernaalan kylästä, josta löytyi muun muassa ainutlaatuinen, seitsemänkertainen rintaketju. Pronssinen, useista koruista koostunut kokonaisuus on ilmeisesti kuulunut todella varakkaan hämäläistalon emännälle. Ketjulaite löytyi vuonna 1958 ja kertoo alueen väestön vauraudesta.

Janakkala valikoitui Ruotsin vallan tukikohdaksi Hämeessä 1200-luvun puolivälissä. Otteen säilyminen varmistettiin Hakoisten ja Hangastenmäen linnavuoriparin varustamisella. Hämeenlinnaan laskeva Hiidenjoki oli tärkeä vesireitti, ja Kernaalanjärven ja Hiidenjoen varren hiesuinen maaperä sopi viljelykseen varhaisilla muokkausvälineillä.

Milloin Janakkalasta tuli oma seurakunta ja kunta?

Varhaisin Janakkalaa koskeva kirjallinen lähde on kunnassa annettu Bo Joninpojan tuomio vuodelta 1381. Janakkala kuului aluksi Vanajan seurakuntaan, josta se itsenäistyi noin vuonna 1400 omaksi kappeliseurakunnakseen.

1500-luvulla Janakkalan alue kattoi nykyisten Janakkalan, Hausjärven, Riihimäen ja Hyvinkään alueet. Vuonna 1605 syntyneeseen Nurmijärven pitäjään liitettiin osia Janakkalasta, ja Hausjärvi itsenäistyi omaksi kunnakseen vuonna 1855. Kunnan kehitystä edistivät hyvät maatalousmaat, minkä seurauksena alueella on useita kartanoita.

Vuoden 2013 syksyllä tehtyyn hautalöytöön kuuluu luuranko, kaksi miekkaa ja muuta esineistöä. Miekka on ajoitettu noin vuoden 1100 tienoille, ja viipaleröntgentutkimusten perusteella mies on arviolta kohdannut väkivaltaisen kuoleman.

Miten rautatie ja teollisuus muuttivat Janakkalaa?

Vuonna 1862 valmistui Helsinki–Hämeenlinna-rata, ja samalla avattiin Turengin rautatieasema. Turenkiin rakennettiin melko suuri asema, koska se oli tuolloin ehdolla Pietarin radan risteysasemaksi. Myös Leppäkoskelle rakennettiin rautatieasema.

Vuoden 1865 kunnallisasetus erotti kunnan ja seurakunnan toisistaan. Janakkalan ensimmäinen kuntakokous pidettiin vuonna 1866 Hamppulan koululla Tarinmaalla. Ennen 1860-lukua aatelistolla oli Janakkalassa muusta Hämeestä poiketen keskeinen asema, mutta valta alkoi siirtyä talonpojille, ja kunnallishallinnon kieleksi tuli suomi ruotsin sijaan. Kunnanvaltuusto perustettiin vuonna 1909.

Janakkala oli jo 1860-luvulla keskimääräistä teollistuneempi kunta. Tiilitehdas oli Viralan kylässä jo 1700-luvulla, ja rautatie kiihdytti teollistumista: 1800-luvulla perustettiin Leppäkosken tiilitehdas ja Tervakosken paperitehdas. Kansalaisyhteiskunta rakentui kuitenkin hitaammin kuin muualla – esimerkiksi työväenyhdistyksiä ja vapaapalokuntia tuli kuntaan vasta 1900-luvulla. Sisällissota oli Janakkalassa varsin rauhallinen, joskin sodan loppupuolella käytiin punaisten ja saksalaisten välinen Tarinmaan taistelu.

1960-luvulla lakkautetusta Riihimäen naapurikunnasta Vanajasta Janakkalaan liitettiin muun muassa laaja Harvialan alue. Janakkalan eteläosien erottamista Tervakosken kunnaksi ehdotettiin 1960-luvun alussa, mutta suunnitelma ei toteutunut.