Juhannus on valon ja keskikesän juhla

Milloin juhannusta vietetään ja mitä Johannes Kastajalla on sen kanssa tekemistä?

Juhannusta on vietetty monilla Euroopan alueilla keskikesän juhlana. Sen ajankohta oli kesäpäivänseisaus eli vuoden pisin päivä. Talvipäivänseisauksesta alkaen päivät pitenevät aina kesäpäivänseisaukseen, joka on pohjoisella pallonpuoliskolla kesäkuun 21. päivän tienoilla.

Juhannusyöt ovat valoisimpia pohjoisessa. Napapiirin pohjoispuolella aurinko ei kesäpäivänseisauksen aikaan laske lainkaan. Tuhansia vuosia vanhat monumentit, kuten Englannin Stonehenge, liittyvät päivänseisausten tarkkailuun.

Kristillinen kirkko halusi antaa keskikesän juhlalle uuden, kristillisen merkityksen. Kirkko sijoitti Johannes Kastajan syntymäjuhlan kesäkuun 24. päivään. Johanneksen ajateltiin syntyneen puoli vuotta ennen joulua. Juhannus-nimi on kehittynyt Johannes-nimen kansanomaisista muodoista.

Ruotsissa juhannuksen nimi on midsommar eli keskikesä. Juhannuspäivä on yleisesti 24. kesäkuuta. Ruotsissa ja Suomessa juhannus on siirretty kesäkuun 20. ja 26. päivän väliseen lauantaihin. Muissa Pohjoismaissa sekä Baltian maissa juhannuspäivä on edelleen 24. kesäkuuta.

Miksi juhannus siirrettiin viikonloppuun ja onko se vapaapäivä?

Ruotsissa juhannuksen ajankohta siirrettiin vuonna 1953 viikonloppuun, jotta juhlapäivät eivät rikkoisi eheää työviikkoa. Suomessa vastaava uudistus tehtiin vuonna 1955. Baltian maissa, Ruotsissa ja Suomessa juhannus on virallinen vapaapäivä. Juhlaa vietetään yleisesti myös aattona.

Monissa maissa juhannuksen juhlintaan kuuluvat esimerkiksi musiikki, tanssit ja kokot. Monet kristilliset kirkkokunnat viettävät 24. kesäkuuta Johannes Kastajan syntymäjuhlaa, mistä tulee nimi juhannus.

Mistä juhannuksen kokot ja taiat ovat peräisin?

Monet juhannuksen perinteistä juontavat juurensa vanhaan eurooppalaiseen valon ja hedelmällisyyden juhlaan kesäpäivänseisauksen aikana. Keskikesän juhlintaan kuului usein tanssia, laulua ja juomista. Juhlaan saatettiin liittää paikallisia jumalia, kuten ukkosenjumala Ukko, joka hallitsi sadetta ja siten maan hedelmällisyyttä.

Monet rituaalit perustuivat uskomukseen, että juhannus oli taianomaista aikaa. Juhannukseen on liittynyt erilaisia uskomuksia ja taikoja, joilla pyrittiin varmistamaan hedelmällisyys ja onnistunut sato. Juhannuskokkojen polttaminen liittyy osin eurooppalaisiin tulijuhliin, joita vietettiin keväällä ja keskikesällä.

Kokkojen on katsottu liittyvän satoisuuden sekä karjan ja ihmisten menestyksen turvaamiseen sekä pahan torjuntaan. Kansanuskon mukaan juhannustulien yli astuminen tai hyppääminen tuo hedelmällisyyttä, rakkautta tai terveyttä.

Juhannuksena tehtiin usein lemmenloitsuja. Kansanuskon mukaan nuoria naisia, jotka halusivat nähdä tulevan puolisonsa unessa, on kehotettu poimimaan tietty määrä kukkia ja laittamaan ne yöksi tyynynsä alle. Perimätieto kertoo, että tulevan puolison kasvot saattoi nähdä myös katsomalla kaivoon keskiyöllä. Taloja on edelleen tapana koristella kukilla ja lehvillä.

Miten juhannusta vietetään Suomessa, Ruotsissa ja Virossa?

Suomessa juhannusaatto on monilla aloilla työehtosopimuksen perusteella palkallinen vapaapäivä. Juhannuspäivä on Suomessa virallinen liputuspäivä, Suomen lipun päivä. Muista liputuspäivistä poiketen liputus alkaa juhannusaattona kello 18 ja jatkuu yhtäjaksoisesti juhannuspäivän iltaan kello 21 saakka.

Monet suomalaiset viettävät juhannuksen kesämökillä. Perinteiseen juhannukseen kuuluu esimerkiksi juhannussauna. Ovien edustoille on pystytetty juhannuskoivuja. Juhannuskokkoja on alun perin poltettu maan itä- ja pohjoisosissa, myöhemmin koko maassa. Aiemmin maan länsiosissa kokkoja poltettiin keväällä.

Itämerensuomalaisilla juhannuksen vietto on alun perin liittynyt kesäpäivänseisaukseen. Suomalaisessa muinaisuskossa juhannus oli ukonjuhla eli Ukko Ylijumalan juhla.

Ruotsissa juhannus on merkittävä juhla. Sitä varten pystytetään juhannussalkoja, jotka koristellaan lehdillä ja kukilla. Lapset ja aikuiset tanssivat ja laulavat juhannussalon ympärillä. On arveltu, että salkoperinne on sukua Manner-Euroopan vappusaloille. Juhlijat voivat pitää päässään kukkaseppeleitä. Juhannuksen perinneruokia ovat silli ja uudet perunat.

Vironkielinen nimitys juhannukselle on jaanipäev, ja se on suosituimpia kansanjuhlia. Monet kaupunkilaiset vetäytyvät maaseudulle. Perinteisiin kuuluvat kokkojen polttaminen, laulaminen, tanssiminen ja kansantarinoiden kertominen.