Löyly kansanuskossa: henki, henkäys ja parantava vaikutus

Mitä löyly on ja mistä se syntyy?

Löyly on saunan kuumalle kiukaalle heitetystä vedestä nouseva höyry. Sen lämmöstä nautitaan, kun otetaan löylyä. Kun ihminen hikoilee löylyssä, kyse on pääasiassa iholle tiivistyneestä vedestä, ei hikoilusta.

Vesihöyry tiivistyy saunan kylmimpään kohteeseen eli ihmiseen. Tiivistyessään se vapauttaa lämpöä ihon pinnalle. Löylyn höyry lisää tilapäisesti ilmankosteutta ja saa ilman kiertämään saunassa. Saunan lämpötilan koetaan nousevan, vaikka se kohoaa vain hetkellisesti lauteilla ja laskee löylyjakson jälkeen.

Miten löylyä otetaan ja miksi se on hyvälle terveydelle?

Saunomisessa löylyä otetaan yleensä useita kertoja. Hikoilun ja mahdollisen vastan vaikutuksesta kuolleet ihosolut sekä liat irtoavat ihosta. Löylykertojen lomassa voidaan virkistäytyä viileämmässä vilpolassa tai ulkoilmassa, uimalla tai jopa kierimällä lumihangessa. Kertojen päätteeksi peseydytään, ja saunomisen jälkeen vilvoitellaan, jotta keho palautuisi rauhallisesti normaalitilaan.

Löylynotolla katsotaan yleisesti olevan rentouttava vaikutus. Suomalaisessa kansanperinteessä löylylle annetaan usein myös parantavia vaikutuksia. Kansanuskon mukaan löylyyn on siis liittynyt muutakin kuin lämpö ja peseytyminen: se on saanut parantavan merkityksen.

Löylyveteen voidaan lisätä eteerisiä öljyjä tai ne voidaan asettaa kiukaalle astiassa. Höyrystyessään tuoksut leviävät löylyhuoneeseen. Astiaa, josta vettä kiukaalle heitetään, kutsutaan kiuluksi. Kiulu on perinteisesti puusta valmistettu pienehkö kimpiastia, jonka kimpilaudoista yksi on muita pidempi siten, että laudan yläpää muodostaa kädensijan.

Mistä sana löyly tulee ja mitä se on merkinnyt?

Löyly-sanalle löytyy vastine useimmista suomalais-ugrilaisista kielistä. Läheiset, itämerensuomalaiset vastineet, esimerkiksi viron leil, merkitsevät saunan löylyä. Kaukaisemmat vastineet merkitsevät yleensä henkeä tai sielua. Yhteinen alkumuoto on ilmeisesti *lewl, merkityksessä henki, henkäys tai sielu.

Tämä sanan tausta sopii kansanuskon tapaan puhua löylystä. Perimätieto kertoo löylystä saunan höyrynä, mutta sana itse vie ajatuksen henkäykseen ja sieluun. Samasta aihepiiristä voi lukea myös Tapionpöydästä, Sammon salaisuudesta ja Äkrästä, joiden yhteydessä vanhat sanat ja uskomukset ovat läsnä.

Suomen kielessä löyly esiintyy kirjoitettuna jo Mikael Agricolan ajoista lähtien. Kirjoitettu sanamuoto kertoo, että löyly on ollut suomen kielessä pitkään näkyvä sana. Samalla se on säilyttänyt yhteyden sekä saunan käytäntöön että vanhaan henkeä ja sielua koskevaan merkitykseen.

Miksi tyhmästä ihmistä sanotaan löylynlyömäksi?

Omituisesta tai hieman tyhmästä henkilöstä voidaan käyttää nimitystä löylynlyömä. Nimitys viittaa siihen, että hän on mahdollisesti ollut liian kauan tai liian kuumissa löylyissä. Sanonta liittää ihmisen tilan löylyn voimaan ja saunassa koettuun kuumuuteen.

Sanonnassa näkyy myös löylyyn liittyvä varovaisuus. Löylyä otetaan useita kertoja, kertojen lomassa virkistäydytään ja lopuksi peseydytään. Vilvoittelu kuuluu saunomisen jälkeen, jotta keho rauhallisesti palautuisi normaalitilaan. Perimätieto kertoo löylystä näin sekä lämpönä, puhdistautumisena että tapana, jossa liialliselle kuumuudelle annetaan oma nimityksensä.