Matti Kurki kansanuskon tarinoissa

Kuka oli pirkkalaispäällikkö Matti Kurki ja mistä tarinat ovat peräisin?

Matti Kurki esiintyy kansantaruissa pirkkalaispäällikkönä. Kansantarinoita on talletettu paljon Vesilahden ja Pirkkalan ympäristössä, mutta niitä on kerätty myös kauempaa aina Lappia myöten. Ensimmäinen kirjallinen lähde Matti Kurki -aiheisista tarinoista on 1600-luvulta.

Matti Kurkea on joskus pidetty todellisena historiallisena hahmona, mutta tämän tueksi ei ole mitään todisteita. Kansanuskon mukaan Matti Kurjen isoisä oli koko Satakunnan kuningas. Tämä asettaa tarinan samaan vanhaan kertomusperinteen kerrostumaan, jota Suomen muinaiset kuninkaatkin koskettavat: valta, suku ja maakunta selitetään kertomalla hahmosta, jonka asema on suurempi kuin tavallisen soturin.

Kansantarinoiden mukaan Matti Kurki olisi ollut Kurki-suvun kantaisä ja saanut Laukon kartanon maat palkkioksi urotöistään Ruotsin kuninkaan hyväksi. Henkilön epäillään eläneen 1200-luvun lopulla, ja kyseinen kuningas oli luultavasti Maunu Ladonlukko. Legendan tarinat sijoittuvat ainakin ajalle ennen Pähkinäsaaren rauhaa.

Miten Matti Kurjen kaksintaistelu Pohdon kanssa käytiin?

Tunnetuin Matti Kurki -tarina koskee Maamme kirjassakin kuvattua kaksintaistelua novgorodinkarjalaisen jättikokoisen miehen Pohdon kanssa. Tarinan mukaan taistelu käytiin sopimuksen mukaan Laukon kartanon mailla noin 500 metriä päärakennuksesta sijaitsevalla Pohdonsaarella. Kaksintaistelu muistutti skandinaavien holmgång-kaksintaistelua.

Perimätieto kertoo, että saarelle sai mennä kaksi soturia, joista vain toinen sai palata takaisin. Pohto ei noudattanut kaksintaistelun sääntöjä, vaan löi ennenaikaisesti Matti Kurjen oikean käden irti. Toisissa tarinoissa hän löi vain muutamia sormia. Matti Kurki kuitenkin käytti miekkaansa vasemmalla kädellään ja tappoi Pohdon.

Tarinan mukaan Pohdon kanssa Suomeen tunkeutuneet viholliset lähtivät tästä kuultuaan pakoon, ja heitä tapettiin suurin joukoin. Ruotsin kuningas kuuli voitosta ja teki palkkioksi Kurjesta aatelisen. Kertomuksen voima on sen yksinkertaisessa jännitteessä: sääntö rikotaan, sankari jatkaa silti, ja voitto muuttaa hänen asemansa. Kansanuskossa tällainen kohtaus selittää samalla kertaa miehen nimen, suvun ja maat.

Mistä Matti Kurjen sukunimi Kurki on peräisin?

Erääseen tarinaan liittyy kansanomainen selitys Kurki-nimen alkuperästä. Tarinan mukaan Pohto olisi lyötyään sanonut tuskaisen Matin hyppivän kuin kurki. Matti sanoi kuitenkin osaavansa myös lentää ja löi Pohdon pään poikki.

Selitys on tyypillistä kansanuskon nimikerrontaa: nimi saadaan liikkeestä, jonka toinen soturi huomaa kesken taistelun. Vastaus kääntää pilkan uroteoksi. Samaa tapaa liittää sana, ele ja yllättävä tapahtuma toisiinsa näkyy myös Pitkä-Pienan kaltaisissa kertomuksissa, joissa nimi ja kohtalo kulkevat rinnakkain.

Kansantarinoissa Matti Kurjen vaiheet nivoutuvat Laukon kartanon maihin, Kurki-suvun kantaisyyteen ja Ruotsin kuninkaan palkkioon. Henkilön epäillään eläneen 1200-luvun lopulla, ja kyseinen kuningas oli luultavasti Maunu Ladonlukko. Legendan tarinat sijoittuvat ainakin ajalle ennen Pähkinäsaaren rauhaa. Todisteita Matti Kurjesta todellisena historiallisena hahmona ei kuitenkaan ole.

Mitä Matti Kurki -tarinoista voidaan päätellä?

Matti Kurki -aiheisia kansantarinoita on talletettu paljon Vesilahden ja Pirkkalan ympäristössä, mutta myös kauempaa aina Lappia myöten. Ensimmäinen kirjallinen lähde on 1600-luvulta. Kansanuskon mukaan isoisä oli koko Satakunnan kuningas, ja kansantarinoiden mukaan Matti Kurki olisi ollut Kurki-suvun kantaisä.

Tunnetuin kertomus sijoittuu Pohdonsaarelle Laukon kartanon maille. Siinä on sopimus, kaksi soturia, rikottu sääntö, vasemmalla kädellä käytetty miekka ja voitto, jonka jälkeen viholliset pakenevat. Ruotsin kuningas kuuli voitosta ja teki Kurjesta aatelisen. Kansanomainen nimiselitys kertoo Pohton vertaavan tuskaisen Matin hyppyä kurkeen, mihin Matti vastaa osaavansa lentää.

Näitä kertomuksia luetaan kansanuskon ja perimätiedon piiriin. Ne kertovat paikoista, suvusta, kuninkaasta ja taistelusta, mutta eivät todista Matti Kurkea historialliseksi henkilöksi. Saman aihepiirin kansanuskon selityksiä lähestyy myös Noidannuoli, jossa tapahtumalle annetaan yliluonnollinen selitys.