Noita kansanuskossa – tietäjät, noitavainot ja lentävät noidat
Lyhyesti
Noita on kansanuskossa ihminen, jolla uskotaan olevan yliluonnollisia kykyjä. Noidiksi on kutsuttu erilaisia luonnonkansojen tietäjiä: poppamiehiä, velhoja ja šamaaneja. Euroopassa 1400–1600-luvuilla noituudesta syytettyjä vainottiin noitavainoissa, ja uskomukset noidista juontuvat yhä näihin aikoihin.
- 1400–1600-luku
- Eurooppa
- kansanusko
Keitä noidat olivat kansanuskossa?
Kansanuskossa noita tarkoittaa ihmistä, jolla uskotaan olevan yliluonnollisia kykyjä. Nimitys ei ole koskenut vain yhtä asiaa: noitina on pidetty monenlaisia tietäjiä, kuten poppamiehiä, velhoja ja šamaaneja. Sanaa tietäjä käytettiin usein samoista henkilöistä, joiden uskottiin näkevän tavalliselle silmälle näkymättömiä asioita.
Myös suomalaiseen kansanuskaan kuului kokonainen näkymättömän maailman väki, jota tietäjien ja noidat uskottiin osaavan käsitellä. Tällaisiin käsityksiin liittyivät esimerkiksi kalman väki eli kuolemaan liittyvä voima, jota pelättiin ja kunnioitettiin.
Mitä Euroopan noitavainot olivat?
1400–1600-lukujen Euroopassa noituudesta syytettyjä ihmisiä vainottiin laajalti noitavainojen nimellä menneinä vuosisatoina. Noidiksi epäillyt uskottiin yleensä naisiksi, jotka aiheuttivat loihtimalla vahinkoa muille ihmisille. Heidän uskottiin myös olevan liitossa paholaisen kanssa.
Näiden uskomusten seuraukset olivat julmia: ihmisiä kidutettiin ja poltettiin roviolla. Kyse ei siis ollut vain tarinoista vaan todellisista ihmiskohtaloista, joissa perimätieto ja pelko sekoittuivat kirkon ja tuomioistuinten valtaan.
Mihin noidat lensivät noitasapattiin ja mitä Kyöpelinvuori on?
Kansanuskon mukaan noidat lensivät noitasapattiin juhlimaan paholaisen kanssa. Lento uskottiin tapahtuvan valpurinyönä eli vappua edeltävänä yönä tai pääsiäisenä. Suomalaiseen perinteeseen tämä uskomus on muovautunut omassa muodossaan: noidat uskottiin lentävän pääsiäisen aikaan Kyöpelinvuorelle.
Kuvaukset luudalla ratsastavista alastomista noidista ovat herättäneet myös mietintää. Joidenkin mielestä ne perustuvat todellisuuteen: keskiajalla noidat ovat saattaneet käyttää noituusmenoissaan hallusinogeenisistä kasveista tehtyjä voiteita. Voiteita siveltiin keppiin ja nautittiin sisäisesti, ja hallusinogeenit aiheuttivat lentämisen tunteen. Tämä on tosin epävarma selitysmalli, ei varmaa tietoa.
Miksi noidat esitetään rumina noita-akkoina?
Kirkko kuvasi noidat rumiksi noita-akoiksi, ja tämä kuva on jäänyt elämään kaupalliseen tuotantoonkin. Joidenkin mielestä stereotyyppiset noidat esitettävinä ovat tiedostamatonta pilkkaa roviolla poltetuista vanhoista tietäjänaisista.
Nykyään noita on saanut myös uusia merkityksiä. Se on muun muassa joidenkin feminististen virtausten symboli, jota käytetään tunnusmerkkinä protestoitaessa miesten hallitsemaa yhteiskunnallista vallankäyttöä vastaan. Tarinat noidista elävät siis yhä, vaikka uskomukset ovat muuttuneet.