Pohjola Kalevalassa – Louhen pohjoinen vihollismaa

Mikä Pohjola on ja mitä roolia sillä on Kalevalassa?

Viroksi Pohjola on Põhjala. Se esiintyy itämerensuomalaisessa mytologiassa ja kalevalaisessa runoudessa paikkana, joka sijaitsee pohjoisessa.

Yleensä Pohjola on pahan tai vihollisen roolissa. Sitä hallitsee Pohjan akka eli Pohjolan emäntä, eräältä nimeltään Louhi.

Perimätieto kertoo, että kalevalaisen taruston Pohjolaan on kasautunut käsityksiä pohjois-Suomesta ja Lapista. Toisaalta Lappi erottuu Kalevalassa eri paikaksi kuin Pohjola.

Kansanuskon mukaan Pohjolalla on myös täysin myyttinen yhteys. Silloin se on käsitetty pahan alkulähteeksi, ikikylmäksi paikaksi jossain kaukana pohjoisessa.

Monissa käsityksissä Pohjolasta ovat peräisin taudit ja pakkanen.

Keitä Pohjolassa asuu ja millainen paikka se on?

Kalevalaisen runouden mukaan Pohjolassa oli Pohjan-Akan lisäksi muiden muassa Pohjolan isäntä ja Pohjan poikia. Siellä asuivat myös kuvankauniit Pohjolan tyttäret.

Lisäksi siellä oli vihamielisiä noitia ja loitsijoita sekä erilaisia hirviöitä. Pohjola kykeni varustamaan sotapursia, jotka kantoivat suuria sotajoukkoja.

Tarinan mukaan Pohjolaa lähestyvä näki jo kaukaa kuumottavat eli hohtavat kivikummut ja Pohjolan portit, pahat veräjät. Kivikumpujen kuumotusta ja paistavia portteja on arveltu muun muassa pohjanpaloksi eli pohjoistaivaalla näkyviksi revontulikaariksi.

Pohjolaan matkaavan edessä saattoi olla esteitä ja vartijoita. Sellaisia olivat aita tai muuri, joka ylettyi alhaalla maaemään ja ylhäällä yläisiin taivosiin, tulinen railo, jolle ei näkynyt loppua, tai jättiläiskäärme.

Pohjolassa oli myös suuri kartano. Siellä juotiin, juhlittiin ja tapeltiin, kuten skandinaavien Valhallassa. Kartano kuvataan mittasuhteiltaan suunnattomaksi.

Miten Sampo ja Pohjantähti liittyvät Pohjolaan?

Suomen kansalliseepos Kalevalassa Pohjolasta ryöstettiin Sampo. Laajemmin kalevalaisessa runoudessa Pohjolan ja Sammon yhteydestä on löydettävissä myös toisenlaisia tulkintoja.

Eräässä niistä Pohjola sijaitsi Pohjantähden alla, ja Sampo oli Maailmanpylväs, joka kannatteli itsensä ympäri pyörivää taivaankantta. Siitä Sammon toisintonimi Kirjokansi sekä jauhava toiminta.

Perimätieto kertoo, että Maailmanpylvään huippuna oli Pohjantähti. Sammon juuret, jotka Kalevalassa pitivät Sampoa kiinni kivisessä mäessä ja Louhen hallinnassa, pitivät ehkä alun perin maailmanpylvään tukevasti pystyssä.

Erään tulkinnan mukaan Sampo tarkoittaa sammasta eli pylvästä.

Mitä ihmetekoja Pohjolan kosijilta vaadittiin?

Pohjolassa käydään myös kosimassa Pohjolan tyttäriä. Kalevalassa Pohjolan kosioretkille lähtevät Seppo Ilmarinen, seikkailija Lemminkäinen ja tietäjä Väinämöinen.

Pohjan Akka vaatii kosijoilta ihmetekoja. Niitä ovat muun muassa Sammon takominen, kyisen pellon kyntäminen ja Hiiden vauhkon hevosen valjastaminen.

Vaatimuksiin kuuluvat myös suomuhauin pyydystäminen, Hiiden hirven kiinnihiihtäminen ja Tuonelan joutsenen ampuminen.

Lopulta, kun kosija saa neidon, häitä vietetään Pohjolan suuressa tuvassa. Ne olivat suuria juominkeja ja syöminkejä.

Missä Pohjola sijaitsisi oikeassa maailmassa?

Matti Klinge esitti vuonna 1983 teoksessaan Muinaisuutemme merivallat teorian, jonka mukaan sekä Pohjola että Kalevala olisivat olleet muinaisia merellisiä valtakuntia. Siinä Väinölä olisi ulottunut Baltiasta Turun seudulle saakka.

Klingen mukaan Pohjola olisi käsittänyt Ruotsin keskeiset osat Mälarenin ympärillä sekä lisäksi Ahvenanmaan, Vakka-Suomen ja Satakunnan. Väinölä, virolais-suomalainen merivaltio, olisi kukistunut Pohjolan eli pääasiassa ruotsalaisten mutta myös tanskalaisten sotatoimien seurauksena 1200-luvulla.

Pentti Pajunen yritti Helsingin Sanomissa vuonna 1960 julkaisemassaan kirjoitussarjassa jäljittää Kalevalassa mainittuja paikkoja vanhojen nykyisinkin käytössä olevien paikannimien avulla. Hänen mukaansa Pohjolaksi nimitettyjä paikkoja on ollut useitakin.

Monissa runoissa se tarkoittaisi Karjaan Läppträsketin rannalla sijainnutta rautakautista asutuskeskusta. Tähän viittaa muun muassa lähellä sijaitsevan Pohjanpitäjänlahden ja entisen Pohjan kunnan nimi. Runoissa mainittu Raivopyörä taas tarkoittaisi Raaseporin linnoitusta.

Sitä vastoin Sammon ryöstöstä kertovien runojen Pohjola olisikin hänen mukaansa Konstantinopoli, jonne Niemenjoen varrella asuneet kantasuomalaiset olisivat 300-luvulla tehneet ryöstöretken kulkemalla veneillään jokia pitkin Mustallemerelle. Käsityksen Konstantinopolista Kalevalan Pohjolana omaksui myöhemmin myös Paavo Haavikko runossaan Kaksikymmentä ja yksi.

Hänen mukaansa Sampo olisi varjagien retkiin osallistuneiden suomalaisten vuoden 1100 aikoihin Bysantista ryöstämä rahanlyöntikone. Tähän käsitykseen pohjautuu myös hänen käsikirjoittamansa televisiosarja Rauta-aika. Tulkinta ei kuitenkaan ole saanut laajempaa kannatusta.