Pohjolan emäntä – Louhi, harvahampainen Pohjan akka

Millä nimillä Pohjolan emäntää kutsutaan?

Kalevalassa Pohjolan emännän nimi on Louhi, mutta kansanrunoissa tunnetaan muitakin nimiä, muun muassa Lovetar, Loviatar, Louheatar ja Lovehetar. Louhea nimitetään sekä akaksi että emännäksi. Häntä kuvaillaan monilla tavoilla: hän on ilkeä, harvahampainen ja vankkanenäinen. Kalevalassa häneen viitataan usein säkeillä ”Louhi Pohjolan emäntä, Pohjan akka harvahammas”.

Pohjolan emäntä on teoksen ainoa selvä matriarkka. Hänet kuvataan noitana, jolla on suunnattomat taikavoimat: hän pystyy muuttamaan muotoaan, käskemään säätä ja säätämään auringon ja kuun kulkua. Hän osaa myös parantaa ja kykenee synnyttämään mitä ihmeellisimpiä olioita. Veneen tuhouduttua hän ottaa veneen laidat siivikseen ja muuntautuu jättimäiseksi Kokko-linnuksi, jonka selkään soturit nousevat.

Millainen maa Pohjolan emännän valtakunta on?

Pohjolan emännän valtakunta Pohjola kuvataan pahaksi ja kylmäksi maaksi kaukana pohjoisessa. Se oli sekä kansanrunouden sankarien vihollinen että erilaisten arkielämän pahojen asioiden, kuten pakkasen ja sairauksien, kuviteltu alkulähde. Monissa tapauksissa Pohjolan emäntä itse on luonut Pohjolasta tulevat uhat ja ongelmat.

Pohjolan hyviä oloja kuitenkin kadehditaan, eivätkä kielteiset käsitykset estä kalevalaisia sankareita matkaamasta uutterasti kohti Louhen valtakuntaa ja kosiskelemasta hänen yliluonnollisen kauniita tyttäriään – Pohjolan tytärtään.

Mitkä sairaudet Pohjolan emäntä synnytti?

Pohjolan emäntä on itse synnyttänyt monia niistä sairauksista, vaivoista ja ongelmista, jotka tulevat Pohjolasta ihmisten harmiksi. Näissä runoissa hänen nimensä on esimerkiksi Louheatar, Lovehetar tai Louhiatar, ja hänet mainitaan usein portoksi siksi, etteivät nämä ”lapset” ole avioliitosta peräisin. Kansanuskon mukaan hänet hedelmöittää tuuli, kun hän paljastaa alapäänsä pohjoiseen päin, tai sen tekee Iku-Tursas meren kuohuilla kovilla – Iku-Turso siis esiintyy tässäkin yhteydessä.

Eräissä runoissa emäntä synnyttää kolme poikaa: rujon, ramman ja perisokean, jotka ampuvat ihmiseen ensimmäisen noidannuolen. Toisissa kertomuksissa hän synnyttää yhdeksän poikaa, erilaisia vitsauksia ja kipuja. Louheatar on myös susien lajin kantaäiti eli emuu. Runossa hän kantaa sutta: ”Kohussansa koiran kantoi, Suven muissa suolissahan, Penin alla pernohinsa…”

Kalevalassa kuvataan, kuinka Louhi nostaa karhun ja kuinka Väinämöinen sen sitten surmaa. Runonlaulaja tulkitsee Louhen lähettäneen karhun pahuuttaan, joskin Väinämöinen kiittää onneaan arvokkaasta saaliista: ”Ole kiitetty Jumala, Ylistetty Luoja yksin, Kun annoit Otson osaksi, Salon kullan saalihiksi!”

Onko Pohjolan emännällä puolisoa tai lapsia?

Pohjolan emännällä on joissain kertomuksissa puoliso, Pohjolan isäntä, mutta hän jää yleensä sivuosaan. Useimmiten miestä ei lainkaan mainita, vaan paheksien korostetaan, että emäntä luo synnyttämänsä asiat ja olennot luonnottomasti ja aviottomasti. Louhi mainitaan kuitenkin usein myös ihmeellisten Pohjolan neitojen äidiksi. Kalevalaisessa runoudessa Louhen tytär sanoo äidilleen sulhasta valitessaan: ”Eikä neittä ennenkänä eli ole myötynä eloihin. Neiti on ilman antaminen Ilmariselle sepolle.”