Aino Kalevalassa – Joukahaisen sisaren tarina

Miten Aino päätyy Väinämöisen morsiameksi Kalevalassa?

Kalevala kertoo kolmannessa runossa, kuinka yltiöpäinen Joukahainen häviää kilpalaulannan vanhalle ja viisaalle Väinämöiselle ja joutuu loihdituksi suohon.

Suosta päästäkseen Joukahainen lupaa sisarensa Ainon Väinämöiselle vaimoksi. Tämän kuultuaan Joukahaisen ja Ainon äiti ihastuu ikihyviksi.

Äiti iloitsee erityisesti siitä, että sukuun saadaan suuri sulho. Aino itse ei iloitse. Hän kauhistuu kuullessaan, että hänen pitäisi ryhtyä vanhan miehen vaimoksi.

Kansanrunoissa sama kilpalaulannan kohta tunnetaan ilman sisaren nimeä. Niissä puhutaan vain ainoasta sisaresta, jonka Joukahainen lupaa Väinämöiselle. Kotiin päästyään Joukahainen kertoo tapahtuneesta itkien. Kilpalaulannan runo päättyy tavallisesti tähän. Eräissä toisinnoissa kohtaus on liitetty Väinämöisen ampumiseen.

Miksi Aino hukuttautui Kalevalassa?

Neljännessä runossa Aino hukuttautuu, koska ei tahdo turvaksi tutisevalle ja suojaksi sopenkululle. Hänen kieltäytymisensä on selvä ja lopullinen.

Neljäs runo pohjautuu Hirttäytyneen neidon runoon. Siinä Anni tytti, aino neiti kerää saunavastoja metsästä ja kohtaa kosijan, jota kutsutaan nimellä Osmonen tai Kalevainen. Tässäkin aino viittaa ainoaan, ja Anni on henkilön nimi.

Perimätieto kertoo, että tyttö lähtee itkien kotiinsa. Muille perheenjäsenille hän kertoo itkun syyksi korujensa hukkaamisen. Vasta äidilleen hän paljastaa todellisen tapahtuman.

Äiti kieltää Annia itkemästä ja neuvoo häntä hakemaan uudet vaatteet aitassa olevasta vaatearkusta. Anni löytää arkusta kuusi kultavyötä ja kahdeksan kapalovyötä, joihin hän hirttäytyy. Tämän Ainon kohtalo on siis erilainen kuin Kalevalan Ainon, joka hukuttautuu.

Kalevalassa runoon on yhdistetty aihe Eläimet sanansaattajina. Kansanrunoissa se liittyy yleisemmin virolaisperäiseen Suka mereen -runoon. Sekä Kalevalassa että kansanrunoissa äiti alkaa itkeä kuultuaan tyttärensä kuolemasta. Kansanuskon mukaan kyynelistä muodostuu jokia, puita ja kolme tytölle kukkuvaa käkeä.

Miten Ainon tarina päättyy Kalevalan viidennessä runossa?

Viidennessä runossa Väinämöinen yrittää kalastaa Ainoa. Hän saa saaliikseen vain erikoisen kalan ja yrittää paloitella sen ruoakseen.

Kala hyppääkin veteen ja kertoo olleensa Aino. Kohtaus päättää Ainon tarinan Kalevalassa.

Viides runo pohjautuu kansanrunoon nimeltä Vellamon neidon onginta. Siinä päähenkilö, tavallisesti Väinämöinen tai Lemminkäinen, saa onkiessaan erikoisen kalan ja aikoo pilkkoa sen ruoakseen. Tällöin kala hyppää mereen ja puhuu.

Tässäkään tapauksessa neidon nimeä ei kerrota. Perimätieto puhuu Ahdin ainoasta lapsesta eli jonkinlaisesta merenneidosta. Tämän jälkeen Väinämöinen lähtee itkien kotiinsa ja kertoo tapahtuneesta äidilleen.

Runo päättyy tavallisesti tähän tai jatkuu Kultaneidon taonnalla tai Kilpakosinnalla. Kalevalassa Väinämöisen äiti vielä haudattunakin neuvoo poikaansa lähtemään Pohjolaan. Runoa edeltää usein Ison hauen runo. Eräässä toisinnossa runo on sekoittunut Väinämöisen kiellot -aiheeseen.

Tarinan opetuksena Väinämöinen itse kieltää jälkipolvia tavoittelemasta nuorta puolisoa tai menemästä nuorena naimisiin.

Miten Elias Lönnrot loi Ainon hahmon Kalevalaan?

Kalevalan pohjana toimineissa kansanrunoissa Aino ei esiinny sellaisenaan. Elias Lönnrot on koostanut hahmon useista eri runoaiheista.

Lönnrot koosti Ainon hahmon ainakin kolmesta eri henkilöstä. On mahdollista, ettei Aino-nimeä esiintynyt ennen kirjoitettua Kalevalaa.

Kalevalaisissa kansanrunoissa on laulettu aino siskosta ja aino tyttösestä. Niillä saatetaan viitata perheen ainoaan siskoon ja tyttölapseen. Oletetaan, että Lönnrot on tehnyt Ainosta nimen kirjoittamalla ainoaa tarkoittavan adjektiivin aino isolla alkukirjaimella.

Lönnrot koosti Kalevalan kolmannen, neljännen ja viidennen runon pääasiassa kolmesta eeppisestä eli kertovasta runosta sekä niihin liitetyistä lyyrisistä valitusrunoista. Kaikissa kolmessa kansanrunossa esiintyy ikivanha itkien kotiin -teema. Samaa teemaa tavataan myös virolaisessa kansanrunoudessa.

Mitä taideteoksia Kalevalan Ainosta on tehty?

Kalevalan Aino-neidosta on tehty useita maalauksia. Niistä luultavasti kuuluisin on Akseli Gallen-Kallelan Aino-taru vuodelta 1891.

Kuuluisa on myös Johannes Takasen Ainoa esittävä marmoriveistos Aino, merelle katsova. Veistos esittää Ainoa merelle katsovana.

Suomalainen metalliyhtye Amorphis on tehnyt Ainosta kolme kappaletta. Kappale Drowned Maid on albumilla Tales from the Thousand Lakes vuodelta 1994.

Kappaleet Mermaid ja On a Stranded Shore ovat albumilla The Beginning of Times vuodelta 2011. Näissä kappaleissa käsitellään Ainon tarinaa.